verisuonitus

Finnish

Etymology

verisuonittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋeriˌsuo̯nitus/, [ˈʋe̞riˌs̠uo̞̯nit̪us̠]
• Rhymes: -uonitus
• Hyphenation^(key): veri‧suoni‧tus

Noun

verisuonitus

1. (anatomy) vasculature (arrangement of blood vessels within an organ)

Declension

Inflection of verisuonitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		verisuonitus	verisuonitukset
genitive		verisuonituksen	verisuonitusten verisuonituksien
partitive		verisuonitusta	verisuonituksia
illative		verisuonitukseen	verisuonituksiin
		singular	plural
nominative		verisuonitus	verisuonitukset
accusative	nom.	verisuonitus	verisuonitukset
	gen.	verisuonituksen
genitive		verisuonituksen	verisuonitusten verisuonituksien
partitive		verisuonitusta	verisuonituksia
inessive		verisuonituksessa	verisuonituksissa
elative		verisuonituksesta	verisuonituksista
illative		verisuonitukseen	verisuonituksiin
adessive		verisuonituksella	verisuonituksilla
ablative		verisuonitukselta	verisuonituksilta
allative		verisuonitukselle	verisuonituksille
essive		verisuonituksena	verisuonituksina
translative		verisuonitukseksi	verisuonituksiksi
abessive		verisuonituksetta	verisuonituksitta
instructive		—	verisuonituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of verisuonitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative verisuonitukseni verisuonitukseni accusative nom. verisuonitukseni verisuonitukseni gen. verisuonitukseni genitive verisuonitukseni verisuonitusteni verisuonituksieni partitive verisuonitustani verisuonituksiani inessive verisuonituksessani verisuonituksissani elative verisuonituksestani verisuonituksistani illative verisuonitukseeni verisuonituksiini adessive verisuonituksellani verisuonituksillani ablative verisuonitukseltani verisuonituksiltani allative verisuonitukselleni verisuonituksilleni essive verisuonituksenani verisuonituksinani translative verisuonituksekseni verisuonituksikseni abessive verisuonituksettani verisuonituksittani instructive — — comitative — verisuonituksineni second-person singular possessor singular plural nominative verisuonituksesi verisuonituksesi accusative nom. verisuonituksesi verisuonituksesi gen. verisuonituksesi genitive verisuonituksesi verisuonitustesi verisuonituksiesi partitive verisuonitustasi verisuonituksiasi inessive verisuonituksessasi verisuonituksissasi elative verisuonituksestasi verisuonituksistasi illative verisuonitukseesi verisuonituksiisi adessive verisuonituksellasi verisuonituksillasi ablative verisuonitukseltasi verisuonituksiltasi allative verisuonituksellesi verisuonituksillesi essive verisuonituksenasi verisuonituksinasi translative verisuonitukseksesi verisuonituksiksesi abessive verisuonituksettasi verisuonituksittasi instructive — — comitative — verisuonituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative verisuonituksemme verisuonituksemme accusative nom. verisuonituksemme verisuonituksemme gen. verisuonituksemme genitive verisuonituksemme verisuonitustemme verisuonituksiemme partitive verisuonitustamme verisuonituksiamme inessive verisuonituksessamme verisuonituksissamme elative verisuonituksestamme verisuonituksistamme illative verisuonitukseemme verisuonituksiimme adessive verisuonituksellamme verisuonituksillamme ablative verisuonitukseltamme verisuonituksiltamme allative verisuonituksellemme verisuonituksillemme essive verisuonituksenamme verisuonituksinamme translative verisuonitukseksemme verisuonituksiksemme abessive verisuonituksettamme verisuonituksittamme instructive — — comitative — verisuonituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative verisuonituksenne verisuonituksenne accusative nom. verisuonituksenne verisuonituksenne gen. verisuonituksenne genitive verisuonituksenne verisuonitustenne verisuonituksienne partitive verisuonitustanne verisuonituksianne inessive verisuonituksessanne verisuonituksissanne elative verisuonituksestanne verisuonituksistanne illative verisuonitukseenne verisuonituksiinne adessive verisuonituksellanne verisuonituksillanne ablative verisuonitukseltanne verisuonituksiltanne allative verisuonituksellenne verisuonituksillenne essive verisuonituksenanne verisuonituksinanne translative verisuonitukseksenne verisuonituksiksenne abessive verisuonituksettanne verisuonituksittanne instructive — — comitative — verisuonituksinenne third-person possessor singular plural nominative verisuonituksensa verisuonituksensa accusative nom. verisuonituksensa verisuonituksensa gen. verisuonituksensa genitive verisuonituksensa verisuonitustensa verisuonituksiensa partitive verisuonitustaan verisuonitustansa verisuonituksiaan verisuonituksiansa inessive verisuonituksessaan verisuonituksessansa verisuonituksissaan verisuonituksissansa elative verisuonituksestaan verisuonituksestansa verisuonituksistaan verisuonituksistansa illative verisuonitukseensa verisuonituksiinsa adessive verisuonituksellaan verisuonituksellansa verisuonituksillaan verisuonituksillansa ablative verisuonitukseltaan verisuonitukseltansa verisuonituksiltaan verisuonituksiltansa allative verisuonitukselleen verisuonituksellensa verisuonituksilleen verisuonituksillensa essive verisuonituksenaan verisuonituksenansa verisuonituksinaan verisuonituksinansa translative verisuonituksekseen verisuonitukseksensa verisuonituksikseen verisuonituksiksensa abessive verisuonituksettaan verisuonituksettansa verisuonituksittaan verisuonituksittansa instructive — — comitative — verisuonituksineen verisuonituksinensa

See also

• verisuonisto (arrangement of blood vessels in a body)