Jump to content

veikkailu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

veikkailla +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋei̯kːɑi̯lu/, [ˈʋe̞i̯kːɑ̝i̯lu]
  • Rhymes: -eikːɑilu
  • Hyphenation(key): veik‧kai‧lu

Noun

[edit]

veikkailu

  1. (repeatedly) guessing or betting

Declension

[edit]
Inflection of veikkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative veikkailu veikkailut
genitive veikkailun veikkailujen
veikkailuiden
veikkailuitten
partitive veikkailua veikkailuja
veikkailuita
illative veikkailuun veikkailuihin
singular plural
nominative veikkailu veikkailut
accusative nom. veikkailu veikkailut
gen. veikkailun
genitive veikkailun veikkailujen
veikkailuiden
veikkailuitten
partitive veikkailua veikkailuja
veikkailuita
inessive veikkailussa veikkailuissa
elative veikkailusta veikkailuista
illative veikkailuun veikkailuihin
adessive veikkailulla veikkailuilla
ablative veikkailulta veikkailuilta
allative veikkailulle veikkailuille
essive veikkailuna veikkailuina
translative veikkailuksi veikkailuiksi
abessive veikkailutta veikkailuitta
instructive veikkailuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of veikkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]