vehkeilijä

Finnish

Etymology

vehkeillä +‎ -jä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋehkei̯lijæ/, [ˈʋe̞hk̟e̞i̯ˌlijæ]
• Rhymes: -ijæ
• Hyphenation^(key): veh‧kei‧li‧jä

Noun

vehkeilijä

1. agent noun of vehkeillä: conspirer, conspirator, machinator

Declension

Inflection of vehkeilijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative		vehkeilijä	vehkeilijät
genitive		vehkeilijän	vehkeilijöiden vehkeilijöitten
partitive		vehkeilijää	vehkeilijöitä
illative		vehkeilijään	vehkeilijöihin
		singular	plural
nominative		vehkeilijä	vehkeilijät
accusative	nom.	vehkeilijä	vehkeilijät
	gen.	vehkeilijän
genitive		vehkeilijän	vehkeilijöiden vehkeilijöitten vehkeilijäin rare
partitive		vehkeilijää	vehkeilijöitä
inessive		vehkeilijässä	vehkeilijöissä
elative		vehkeilijästä	vehkeilijöistä
illative		vehkeilijään	vehkeilijöihin
adessive		vehkeilijällä	vehkeilijöillä
ablative		vehkeilijältä	vehkeilijöiltä
allative		vehkeilijälle	vehkeilijöille
essive		vehkeilijänä	vehkeilijöinä
translative		vehkeilijäksi	vehkeilijöiksi
abessive		vehkeilijättä	vehkeilijöittä
instructive		—	vehkeilijöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vehkeilijä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vehkeilijäni vehkeilijäni accusative nom. vehkeilijäni vehkeilijäni gen. vehkeilijäni genitive vehkeilijäni vehkeilijöideni vehkeilijöitteni vehkeilijäini rare partitive vehkeilijääni vehkeilijöitäni inessive vehkeilijässäni vehkeilijöissäni elative vehkeilijästäni vehkeilijöistäni illative vehkeilijääni vehkeilijöihini adessive vehkeilijälläni vehkeilijöilläni ablative vehkeilijältäni vehkeilijöiltäni allative vehkeilijälleni vehkeilijöilleni essive vehkeilijänäni vehkeilijöinäni translative vehkeilijäkseni vehkeilijöikseni abessive vehkeilijättäni vehkeilijöittäni instructive — — comitative — vehkeilijöineni second-person singular possessor singular plural nominative vehkeilijäsi vehkeilijäsi accusative nom. vehkeilijäsi vehkeilijäsi gen. vehkeilijäsi genitive vehkeilijäsi vehkeilijöidesi vehkeilijöittesi vehkeilijäisi rare partitive vehkeilijääsi vehkeilijöitäsi inessive vehkeilijässäsi vehkeilijöissäsi elative vehkeilijästäsi vehkeilijöistäsi illative vehkeilijääsi vehkeilijöihisi adessive vehkeilijälläsi vehkeilijöilläsi ablative vehkeilijältäsi vehkeilijöiltäsi allative vehkeilijällesi vehkeilijöillesi essive vehkeilijänäsi vehkeilijöinäsi translative vehkeilijäksesi vehkeilijöiksesi abessive vehkeilijättäsi vehkeilijöittäsi instructive — — comitative — vehkeilijöinesi first-person plural possessor singular plural nominative vehkeilijämme vehkeilijämme accusative nom. vehkeilijämme vehkeilijämme gen. vehkeilijämme genitive vehkeilijämme vehkeilijöidemme vehkeilijöittemme vehkeilijäimme rare partitive vehkeilijäämme vehkeilijöitämme inessive vehkeilijässämme vehkeilijöissämme elative vehkeilijästämme vehkeilijöistämme illative vehkeilijäämme vehkeilijöihimme adessive vehkeilijällämme vehkeilijöillämme ablative vehkeilijältämme vehkeilijöiltämme allative vehkeilijällemme vehkeilijöillemme essive vehkeilijänämme vehkeilijöinämme translative vehkeilijäksemme vehkeilijöiksemme abessive vehkeilijättämme vehkeilijöittämme instructive — — comitative — vehkeilijöinemme second-person plural possessor singular plural nominative vehkeilijänne vehkeilijänne accusative nom. vehkeilijänne vehkeilijänne gen. vehkeilijänne genitive vehkeilijänne vehkeilijöidenne vehkeilijöittenne vehkeilijäinne rare partitive vehkeilijäänne vehkeilijöitänne inessive vehkeilijässänne vehkeilijöissänne elative vehkeilijästänne vehkeilijöistänne illative vehkeilijäänne vehkeilijöihinne adessive vehkeilijällänne vehkeilijöillänne ablative vehkeilijältänne vehkeilijöiltänne allative vehkeilijällenne vehkeilijöillenne essive vehkeilijänänne vehkeilijöinänne translative vehkeilijäksenne vehkeilijöiksenne abessive vehkeilijättänne vehkeilijöittänne instructive — — comitative — vehkeilijöinenne third-person possessor singular plural nominative vehkeilijänsä vehkeilijänsä accusative nom. vehkeilijänsä vehkeilijänsä gen. vehkeilijänsä genitive vehkeilijänsä vehkeilijöidensä vehkeilijöittensä vehkeilijäinsä rare partitive vehkeilijäänsä vehkeilijöitään vehkeilijöitänsä inessive vehkeilijässään vehkeilijässänsä vehkeilijöissään vehkeilijöissänsä elative vehkeilijästään vehkeilijästänsä vehkeilijöistään vehkeilijöistänsä illative vehkeilijäänsä vehkeilijöihinsä adessive vehkeilijällään vehkeilijällänsä vehkeilijöillään vehkeilijöillänsä ablative vehkeilijältään vehkeilijältänsä vehkeilijöiltään vehkeilijöiltänsä allative vehkeilijälleen vehkeilijällensä vehkeilijöilleen vehkeilijöillensä essive vehkeilijänään vehkeilijänänsä vehkeilijöinään vehkeilijöinänsä translative vehkeilijäkseen vehkeilijäksensä vehkeilijöikseen vehkeilijöiksensä abessive vehkeilijättään vehkeilijättänsä vehkeilijöittään vehkeilijöittänsä instructive — — comitative — vehkeilijöineen vehkeilijöinensä

Derived terms

(compounds):

• salavehkeilijä

Further reading

• “vehkeilijä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04