varoittava

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑroi̯tːɑʋɑ/, [ˈʋɑ̝ro̞i̯t̪̚ˌt̪ɑ̝ʋɑ̝]
• Rhymes: -ɑʋɑ
• Hyphenation^(key): va‧roit‧ta‧va

Adjective

varoittava (comparative varoittavampi, superlative varoittavin)

1. warning (serving as a warning)

   varoittava merkki ― warning sign

   tehdä (jostakin) varoittava esimerkki ― to make an example of

   Kahdellakymmenellä raipaniskulla hän teki juopuneesta merimiehestä varoittavan esimerkin osoittaakseen, että hän haluaa selvän miehistön.

   He made an example of the drunken sailor with twenty lashes, to show that he must have a sober crew.

Declension

Inflection of varoittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		varoittava	varoittavat
genitive		varoittavan	varoittavien
partitive		varoittavaa	varoittavia
illative		varoittavaan	varoittaviin
		singular	plural
nominative		varoittava	varoittavat
accusative	nom.	varoittava	varoittavat
	gen.	varoittavan
genitive		varoittavan	varoittavien varoittavain rare
partitive		varoittavaa	varoittavia
inessive		varoittavassa	varoittavissa
elative		varoittavasta	varoittavista
illative		varoittavaan	varoittaviin
adessive		varoittavalla	varoittavilla
ablative		varoittavalta	varoittavilta
allative		varoittavalle	varoittaville
essive		varoittavana	varoittavina
translative		varoittavaksi	varoittaviksi
abessive		varoittavatta	varoittavitta
instructive		—	varoittavin
comitative		—	varoittavine

Possessive forms of varoittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative varoittavani varoittavani accusative nom. varoittavani varoittavani gen. varoittavani genitive varoittavani varoittavieni varoittavaini rare partitive varoittavaani varoittaviani inessive varoittavassani varoittavissani elative varoittavastani varoittavistani illative varoittavaani varoittaviini adessive varoittavallani varoittavillani ablative varoittavaltani varoittaviltani allative varoittavalleni varoittavilleni essive varoittavanani varoittavinani translative varoittavakseni varoittavikseni abessive varoittavattani varoittavittani instructive — — comitative — varoittavineni second-person singular possessor singular plural nominative varoittavasi varoittavasi accusative nom. varoittavasi varoittavasi gen. varoittavasi genitive varoittavasi varoittaviesi varoittavaisi rare partitive varoittavaasi varoittaviasi inessive varoittavassasi varoittavissasi elative varoittavastasi varoittavistasi illative varoittavaasi varoittaviisi adessive varoittavallasi varoittavillasi ablative varoittavaltasi varoittaviltasi allative varoittavallesi varoittavillesi essive varoittavanasi varoittavinasi translative varoittavaksesi varoittaviksesi abessive varoittavattasi varoittavittasi instructive — — comitative — varoittavinesi first-person plural possessor singular plural nominative varoittavamme varoittavamme accusative nom. varoittavamme varoittavamme gen. varoittavamme genitive varoittavamme varoittaviemme varoittavaimme rare partitive varoittavaamme varoittaviamme inessive varoittavassamme varoittavissamme elative varoittavastamme varoittavistamme illative varoittavaamme varoittaviimme adessive varoittavallamme varoittavillamme ablative varoittavaltamme varoittaviltamme allative varoittavallemme varoittavillemme essive varoittavanamme varoittavinamme translative varoittavaksemme varoittaviksemme abessive varoittavattamme varoittavittamme instructive — — comitative — varoittavinemme second-person plural possessor singular plural nominative varoittavanne varoittavanne accusative nom. varoittavanne varoittavanne gen. varoittavanne genitive varoittavanne varoittavienne varoittavainne rare partitive varoittavaanne varoittavianne inessive varoittavassanne varoittavissanne elative varoittavastanne varoittavistanne illative varoittavaanne varoittaviinne adessive varoittavallanne varoittavillanne ablative varoittavaltanne varoittaviltanne allative varoittavallenne varoittavillenne essive varoittavananne varoittavinanne translative varoittavaksenne varoittaviksenne abessive varoittavattanne varoittavittanne instructive — — comitative — varoittavinenne third-person possessor singular plural nominative varoittavansa varoittavansa accusative nom. varoittavansa varoittavansa gen. varoittavansa genitive varoittavansa varoittaviensa varoittavainsa rare partitive varoittavaansa varoittaviaan varoittaviansa inessive varoittavassaan varoittavassansa varoittavissaan varoittavissansa elative varoittavastaan varoittavastansa varoittavistaan varoittavistansa illative varoittavaansa varoittaviinsa adessive varoittavallaan varoittavallansa varoittavillaan varoittavillansa ablative varoittavaltaan varoittavaltansa varoittaviltaan varoittaviltansa allative varoittavalleen varoittavallensa varoittavilleen varoittavillensa essive varoittavanaan varoittavanansa varoittavinaan varoittavinansa translative varoittavakseen varoittavaksensa varoittavikseen varoittaviksensa abessive varoittavattaan varoittavattansa varoittavittaan varoittavittansa instructive — — comitative — varoittavineen varoittavinensa

Derived terms

• varoittavasti

Participle

varoittava

1. present active participle of varoittaa