vanutus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vanuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑnutus/, [ˈʋɑ̝nut̪us̠]
  • Rhymes: -ɑnutus
  • Hyphenation(key): va‧nu‧tus

Noun

[edit]

vanutus

  1. fulling (making cloth denser and firmer by soaking, beating and pressing)

Declension

[edit]
Inflection of vanutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vanutus vanutukset
genitive vanutuksen vanutusten
vanutuksien
partitive vanutusta vanutuksia
illative vanutukseen vanutuksiin
singular plural
nominative vanutus vanutukset
accusative nom. vanutus vanutukset
gen. vanutuksen
genitive vanutuksen vanutusten
vanutuksien
partitive vanutusta vanutuksia
inessive vanutuksessa vanutuksissa
elative vanutuksesta vanutuksista
illative vanutukseen vanutuksiin
adessive vanutuksella vanutuksilla
ablative vanutukselta vanutuksilta
allative vanutukselle vanutuksille
essive vanutuksena vanutuksina
translative vanutukseksi vanutuksiksi
abessive vanutuksetta vanutuksitta
instructive vanutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vanutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]