vanttu

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑntːu/, [ˈʋɑ̝n̪t̪ːu]
• Rhymes: -ɑntːu
• Syllabification^(key): vant‧tu

Noun

vanttu

1. Alternative form of vantus

Declension

Inflection of vanttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		vanttu	vantut
genitive		vantun	vanttujen
partitive		vanttua	vanttuja
illative		vanttuun	vanttuihin
		singular	plural
nominative		vanttu	vantut
accusative	nom.	vanttu	vantut
	gen.	vantun
genitive		vantun	vanttujen
partitive		vanttua	vanttuja
inessive		vantussa	vantuissa
elative		vantusta	vantuista
illative		vanttuun	vanttuihin
adessive		vantulla	vantuilla
ablative		vantulta	vantuilta
allative		vantulle	vantuille
essive		vanttuna	vanttuina
translative		vantuksi	vantuiksi
abessive		vantutta	vantuitta
instructive		—	vantuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vanttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vanttuni vanttuni accusative nom. vanttuni vanttuni gen. vanttuni genitive vanttuni vanttujeni partitive vanttuani vanttujani inessive vantussani vantuissani elative vantustani vantuistani illative vanttuuni vanttuihini adessive vantullani vantuillani ablative vantultani vantuiltani allative vantulleni vantuilleni essive vanttunani vanttuinani translative vantukseni vantuikseni abessive vantuttani vantuittani instructive — — comitative — vanttuineni second-person singular possessor singular plural nominative vanttusi vanttusi accusative nom. vanttusi vanttusi gen. vanttusi genitive vanttusi vanttujesi partitive vanttuasi vanttujasi inessive vantussasi vantuissasi elative vantustasi vantuistasi illative vanttuusi vanttuihisi adessive vantullasi vantuillasi ablative vantultasi vantuiltasi allative vantullesi vantuillesi essive vanttunasi vanttuinasi translative vantuksesi vantuiksesi abessive vantuttasi vantuittasi instructive — — comitative — vanttuinesi first-person plural possessor singular plural nominative vanttumme vanttumme accusative nom. vanttumme vanttumme gen. vanttumme genitive vanttumme vanttujemme partitive vanttuamme vanttujamme inessive vantussamme vantuissamme elative vantustamme vantuistamme illative vanttuumme vanttuihimme adessive vantullamme vantuillamme ablative vantultamme vantuiltamme allative vantullemme vantuillemme essive vanttunamme vanttuinamme translative vantuksemme vantuiksemme abessive vantuttamme vantuittamme instructive — — comitative — vanttuinemme second-person plural possessor singular plural nominative vanttunne vanttunne accusative nom. vanttunne vanttunne gen. vanttunne genitive vanttunne vanttujenne partitive vanttuanne vanttujanne inessive vantussanne vantuissanne elative vantustanne vantuistanne illative vanttuunne vanttuihinne adessive vantullanne vantuillanne ablative vantultanne vantuiltanne allative vantullenne vantuillenne essive vanttunanne vanttuinanne translative vantuksenne vantuiksenne abessive vantuttanne vantuittanne instructive — — comitative — vanttuinenne third-person possessor singular plural nominative vanttunsa vanttunsa accusative nom. vanttunsa vanttunsa gen. vanttunsa genitive vanttunsa vanttujensa partitive vanttuaan vanttuansa vanttujaan vanttujansa inessive vantussaan vantussansa vantuissaan vantuissansa elative vantustaan vantustansa vantuistaan vantuistansa illative vanttuunsa vanttuihinsa adessive vantullaan vantullansa vantuillaan vantuillansa ablative vantultaan vantultansa vantuiltaan vantuiltansa allative vantulleen vantullensa vantuilleen vantuillensa essive vanttunaan vanttunansa vanttuinaan vanttuinansa translative vantukseen vantuksensa vantuikseen vantuiksensa abessive vantuttaan vantuttansa vantuittaan vantuittansa instructive — — comitative — vanttuineen vanttuinensa

Further reading

• “vanttu”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04