Jump to content

vankistus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vankistaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑŋkistus/, [ˈʋɑ̝ŋk̟is̠tus̠]
  • Rhymes: -ɑŋkistus
  • Hyphenation(key): van‧kis‧tus

Noun

[edit]

vankistus

  1. making robust or sturdy

Declension

[edit]
Inflection of vankistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vankistus vankistukset
genitive vankistuksen vankistusten
vankistuksien
partitive vankistusta vankistuksia
illative vankistukseen vankistuksiin
singular plural
nominative vankistus vankistukset
accusative nom. vankistus vankistukset
gen. vankistuksen
genitive vankistuksen vankistusten
vankistuksien
partitive vankistusta vankistuksia
inessive vankistuksessa vankistuksissa
elative vankistuksesta vankistuksista
illative vankistukseen vankistuksiin
adessive vankistuksella vankistuksilla
ablative vankistukselta vankistuksilta
allative vankistukselle vankistuksille
essive vankistuksena vankistuksina
translative vankistukseksi vankistuksiksi
abessive vankistuksetta vankistuksitta
instructive vankistuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vankistus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]