vangitseva

Finnish

Etymology

vangita (“to capture”) +‎ -va

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑŋːitseʋɑ/, [ˈʋɑ̝ŋːitˌs̠e̞ʋɑ̝]
• Rhymes: -eʋɑ
• Hyphenation^(key): van‧git‧se‧va

Adjective

vangitseva

1. captivating

Declension

Inflection of vangitseva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		vangitseva	vangitsevat
genitive		vangitsevan	vangitsevien
partitive		vangitsevaa	vangitsevia
illative		vangitsevaan	vangitseviin
		singular	plural
nominative		vangitseva	vangitsevat
accusative	nom.	vangitseva	vangitsevat
	gen.	vangitsevan
genitive		vangitsevan	vangitsevien vangitsevain rare
partitive		vangitsevaa	vangitsevia
inessive		vangitsevassa	vangitsevissa
elative		vangitsevasta	vangitsevista
illative		vangitsevaan	vangitseviin
adessive		vangitsevalla	vangitsevilla
ablative		vangitsevalta	vangitsevilta
allative		vangitsevalle	vangitseville
essive		vangitsevana	vangitsevina
translative		vangitsevaksi	vangitseviksi
abessive		vangitsevatta	vangitsevitta
instructive		—	vangitsevin
comitative		—	vangitsevine

Possessive forms of vangitseva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vangitsevani vangitsevani accusative nom. vangitsevani vangitsevani gen. vangitsevani genitive vangitsevani vangitsevieni vangitsevaini rare partitive vangitsevaani vangitseviani inessive vangitsevassani vangitsevissani elative vangitsevastani vangitsevistani illative vangitsevaani vangitseviini adessive vangitsevallani vangitsevillani ablative vangitsevaltani vangitseviltani allative vangitsevalleni vangitsevilleni essive vangitsevanani vangitsevinani translative vangitsevakseni vangitsevikseni abessive vangitsevattani vangitsevittani instructive — — comitative — vangitsevineni second-person singular possessor singular plural nominative vangitsevasi vangitsevasi accusative nom. vangitsevasi vangitsevasi gen. vangitsevasi genitive vangitsevasi vangitseviesi vangitsevaisi rare partitive vangitsevaasi vangitseviasi inessive vangitsevassasi vangitsevissasi elative vangitsevastasi vangitsevistasi illative vangitsevaasi vangitseviisi adessive vangitsevallasi vangitsevillasi ablative vangitsevaltasi vangitseviltasi allative vangitsevallesi vangitsevillesi essive vangitsevanasi vangitsevinasi translative vangitsevaksesi vangitseviksesi abessive vangitsevattasi vangitsevittasi instructive — — comitative — vangitsevinesi first-person plural possessor singular plural nominative vangitsevamme vangitsevamme accusative nom. vangitsevamme vangitsevamme gen. vangitsevamme genitive vangitsevamme vangitseviemme vangitsevaimme rare partitive vangitsevaamme vangitseviamme inessive vangitsevassamme vangitsevissamme elative vangitsevastamme vangitsevistamme illative vangitsevaamme vangitseviimme adessive vangitsevallamme vangitsevillamme ablative vangitsevaltamme vangitseviltamme allative vangitsevallemme vangitsevillemme essive vangitsevanamme vangitsevinamme translative vangitsevaksemme vangitseviksemme abessive vangitsevattamme vangitsevittamme instructive — — comitative — vangitsevinemme second-person plural possessor singular plural nominative vangitsevanne vangitsevanne accusative nom. vangitsevanne vangitsevanne gen. vangitsevanne genitive vangitsevanne vangitsevienne vangitsevainne rare partitive vangitsevaanne vangitsevianne inessive vangitsevassanne vangitsevissanne elative vangitsevastanne vangitsevistanne illative vangitsevaanne vangitseviinne adessive vangitsevallanne vangitsevillanne ablative vangitsevaltanne vangitseviltanne allative vangitsevallenne vangitsevillenne essive vangitsevananne vangitsevinanne translative vangitsevaksenne vangitseviksenne abessive vangitsevattanne vangitsevittanne instructive — — comitative — vangitsevinenne third-person possessor singular plural nominative vangitsevansa vangitsevansa accusative nom. vangitsevansa vangitsevansa gen. vangitsevansa genitive vangitsevansa vangitseviensa vangitsevainsa rare partitive vangitsevaansa vangitseviaan vangitseviansa inessive vangitsevassaan vangitsevassansa vangitsevissaan vangitsevissansa elative vangitsevastaan vangitsevastansa vangitsevistaan vangitsevistansa illative vangitsevaansa vangitseviinsa adessive vangitsevallaan vangitsevallansa vangitsevillaan vangitsevillansa ablative vangitsevaltaan vangitsevaltansa vangitseviltaan vangitseviltansa allative vangitsevalleen vangitsevallensa vangitsevilleen vangitsevillensa essive vangitsevanaan vangitsevanansa vangitsevinaan vangitsevinansa translative vangitsevakseen vangitsevaksensa vangitsevikseen vangitseviksensa abessive vangitsevattaan vangitsevattansa vangitsevittaan vangitsevittansa instructive — — comitative — vangitsevineen vangitsevinensa

Derived terms

• vangitsevasti

Participle

vangitseva

1. present active participle of vangita