Jump to content

valtikka

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

valta +‎ -ikka

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑltikːɑ/, [ˈʋɑ̝l̪t̪ikːɑ̝]
  • Rhymes: -ɑltikːɑ
  • Hyphenation(key): val‧tik‧ka

Noun

[edit]

valtikka

  1. sceptre, scepter

Declension

[edit]
Inflection of valtikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
nominative valtikka valtikat
genitive valtikan valtikoiden
valtikoitten
valtikkojen
partitive valtikkaa valtikoita
valtikkoja
illative valtikkaan valtikoihin
valtikkoihin
singular plural
nominative valtikka valtikat
accusative nom. valtikka valtikat
gen. valtikan
genitive valtikan valtikoiden
valtikoitten
valtikkojen
valtikkain rare
partitive valtikkaa valtikoita
valtikkoja
inessive valtikassa valtikoissa
elative valtikasta valtikoista
illative valtikkaan valtikoihin
valtikkoihin
adessive valtikalla valtikoilla
ablative valtikalta valtikoilta
allative valtikalle valtikoille
essive valtikkana valtikkoina
translative valtikaksi valtikoiksi
abessive valtikatta valtikoitta
instructive valtikoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valtikka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]