Jump to content

valtakirja

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

valta (power, authority) +‎ kirja (book, letter)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑltɑˌkirjɑ/, [ˈʋɑ̝l̪t̪ɑ̝ˌk̟irjɑ̝]
  • Rhymes: -irjɑ
  • Hyphenation(key): valta‧kirja

Noun

[edit]

valtakirja

  1. power of attorney, letter of attorney (legal authorization of one person to act as the agent of another)

Declension

[edit]
Inflection of valtakirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative valtakirja valtakirjat
genitive valtakirjan valtakirjojen
partitive valtakirjaa valtakirjoja
illative valtakirjaan valtakirjoihin
singular plural
nominative valtakirja valtakirjat
accusative nom. valtakirja valtakirjat
gen. valtakirjan
genitive valtakirjan valtakirjojen
valtakirjain rare
partitive valtakirjaa valtakirjoja
inessive valtakirjassa valtakirjoissa
elative valtakirjasta valtakirjoista
illative valtakirjaan valtakirjoihin
adessive valtakirjalla valtakirjoilla
ablative valtakirjalta valtakirjoilta
allative valtakirjalle valtakirjoille
essive valtakirjana valtakirjoina
translative valtakirjaksi valtakirjoiksi
abessive valtakirjatta valtakirjoitta
instructive valtakirjoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of valtakirja (Kotus type 9/kala, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

See also

[edit]

Further reading

[edit]