Jump to content

vallitsevuus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vallitseva +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑlːitseʋuːs/, [ˈʋɑ̝lːitˌs̠e̞ʋuːs̠]
  • Rhymes: -eʋuːs
  • Hyphenation(key): val‧lit‧se‧vuus

Noun

[edit]

vallitsevuus

  1. prevalence, predominance

Declension

[edit]
Inflection of vallitsevuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative vallitsevuus vallitsevuudet
genitive vallitsevuuden vallitsevuuksien
partitive vallitsevuutta vallitsevuuksia
illative vallitsevuuteen vallitsevuuksiin
singular plural
nominative vallitsevuus vallitsevuudet
accusative nom. vallitsevuus vallitsevuudet
gen. vallitsevuuden
genitive vallitsevuuden vallitsevuuksien
partitive vallitsevuutta vallitsevuuksia
inessive vallitsevuudessa vallitsevuuksissa
elative vallitsevuudesta vallitsevuuksista
illative vallitsevuuteen vallitsevuuksiin
adessive vallitsevuudella vallitsevuuksilla
ablative vallitsevuudelta vallitsevuuksilta
allative vallitsevuudelle vallitsevuuksille
essive vallitsevuutena vallitsevuuksina
translative vallitsevuudeksi vallitsevuuksiksi
abessive vallitsevuudetta vallitsevuuksitta
instructive vallitsevuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vallitsevuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)