vallattomuus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vallaton +‎ -uus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑlːɑtːomuːs/, [ˈʋɑ̝lːɑ̝t̪̚ˌt̪o̞muːs̠]
  • Rhymes: -omuːs
  • Hyphenation(key): val‧lat‧to‧muus

Noun

[edit]

vallattomuus

  1. rambunctiousness

Declension

[edit]
Inflection of vallattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative vallattomuus vallattomuudet
genitive vallattomuuden vallattomuuksien
partitive vallattomuutta vallattomuuksia
illative vallattomuuteen vallattomuuksiin
singular plural
nominative vallattomuus vallattomuudet
accusative nom. vallattomuus vallattomuudet
gen. vallattomuuden
genitive vallattomuuden vallattomuuksien
partitive vallattomuutta vallattomuuksia
inessive vallattomuudessa vallattomuuksissa
elative vallattomuudesta vallattomuuksista
illative vallattomuuteen vallattomuuksiin
adessive vallattomuudella vallattomuuksilla
ablative vallattomuudelta vallattomuuksilta
allative vallattomuudelle vallattomuuksille
essive vallattomuutena vallattomuuksina
translative vallattomuudeksi vallattomuuksiksi
abessive vallattomuudetta vallattomuuksitta
instructive vallattomuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vallattomuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

Further reading

[edit]