vakautus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

vakauttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈʋɑkɑu̯tus/, [ˈʋɑ̝kɑ̝u̯t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑkɑutus
  • Syllabification(key): va‧kau‧tus

Noun

[edit]

vakautus

  1. stabilizing, steadying

Declension

[edit]
Inflection of vakautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative vakautus vakautukset
genitive vakautuksen vakautusten
vakautuksien
partitive vakautusta vakautuksia
illative vakautukseen vakautuksiin
singular plural
nominative vakautus vakautukset
accusative nom. vakautus vakautukset
gen. vakautuksen
genitive vakautuksen vakautusten
vakautuksien
partitive vakautusta vakautuksia
inessive vakautuksessa vakautuksissa
elative vakautuksesta vakautuksista
illative vakautukseen vakautuksiin
adessive vakautuksella vakautuksilla
ablative vakautukselta vakautuksilta
allative vakautukselle vakautuksille
essive vakautuksena vakautuksina
translative vakautukseksi vakautuksiksi
abessive vakautuksetta vakautuksitta
instructive vakautuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vakautus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]