vaikku

Finnish

Etymology

Variant of vaikko, from Proto-Finnic *vaikko (compare Estonian vaik (“resin”), Ingrian vaikko (“earwax”), Karelian vaikku (“earwax”), Votic vaikko (“resin”)).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑi̯kːu/, [ˈʋɑ̝i̯kːu]
• Rhymes: -ɑikːu
• Hyphenation^(key): vaik‧ku

Noun

vaikku

1. earwax

   Synonym: korvavaha

Declension

Inflection of vaikku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		vaikku	vaikut
genitive		vaikun	vaikkujen
partitive		vaikkua	vaikkuja
illative		vaikkuun	vaikkuihin
		singular	plural
nominative		vaikku	vaikut
accusative	nom.	vaikku	vaikut
	gen.	vaikun
genitive		vaikun	vaikkujen
partitive		vaikkua	vaikkuja
inessive		vaikussa	vaikuissa
elative		vaikusta	vaikuista
illative		vaikkuun	vaikkuihin
adessive		vaikulla	vaikuilla
ablative		vaikulta	vaikuilta
allative		vaikulle	vaikuille
essive		vaikkuna	vaikkuina
translative		vaikuksi	vaikuiksi
abessive		vaikutta	vaikuitta
instructive		—	vaikuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of vaikku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vaikkuni vaikkuni accusative nom. vaikkuni vaikkuni gen. vaikkuni genitive vaikkuni vaikkujeni partitive vaikkuani vaikkujani inessive vaikussani vaikuissani elative vaikustani vaikuistani illative vaikkuuni vaikkuihini adessive vaikullani vaikuillani ablative vaikultani vaikuiltani allative vaikulleni vaikuilleni essive vaikkunani vaikkuinani translative vaikukseni vaikuikseni abessive vaikuttani vaikuittani instructive — — comitative — vaikkuineni second-person singular possessor singular plural nominative vaikkusi vaikkusi accusative nom. vaikkusi vaikkusi gen. vaikkusi genitive vaikkusi vaikkujesi partitive vaikkuasi vaikkujasi inessive vaikussasi vaikuissasi elative vaikustasi vaikuistasi illative vaikkuusi vaikkuihisi adessive vaikullasi vaikuillasi ablative vaikultasi vaikuiltasi allative vaikullesi vaikuillesi essive vaikkunasi vaikkuinasi translative vaikuksesi vaikuiksesi abessive vaikuttasi vaikuittasi instructive — — comitative — vaikkuinesi first-person plural possessor singular plural nominative vaikkumme vaikkumme accusative nom. vaikkumme vaikkumme gen. vaikkumme genitive vaikkumme vaikkujemme partitive vaikkuamme vaikkujamme inessive vaikussamme vaikuissamme elative vaikustamme vaikuistamme illative vaikkuumme vaikkuihimme adessive vaikullamme vaikuillamme ablative vaikultamme vaikuiltamme allative vaikullemme vaikuillemme essive vaikkunamme vaikkuinamme translative vaikuksemme vaikuiksemme abessive vaikuttamme vaikuittamme instructive — — comitative — vaikkuinemme second-person plural possessor singular plural nominative vaikkunne vaikkunne accusative nom. vaikkunne vaikkunne gen. vaikkunne genitive vaikkunne vaikkujenne partitive vaikkuanne vaikkujanne inessive vaikussanne vaikuissanne elative vaikustanne vaikuistanne illative vaikkuunne vaikkuihinne adessive vaikullanne vaikuillanne ablative vaikultanne vaikuiltanne allative vaikullenne vaikuillenne essive vaikkunanne vaikkuinanne translative vaikuksenne vaikuiksenne abessive vaikuttanne vaikuittanne instructive — — comitative — vaikkuinenne third-person possessor singular plural nominative vaikkunsa vaikkunsa accusative nom. vaikkunsa vaikkunsa gen. vaikkunsa genitive vaikkunsa vaikkujensa partitive vaikkuaan vaikkuansa vaikkujaan vaikkujansa inessive vaikussaan vaikussansa vaikuissaan vaikuissansa elative vaikustaan vaikustansa vaikuistaan vaikuistansa illative vaikkuunsa vaikkuihinsa adessive vaikullaan vaikullansa vaikuillaan vaikuillansa ablative vaikultaan vaikultansa vaikuiltaan vaikuiltansa allative vaikulleen vaikullensa vaikuilleen vaikuillensa essive vaikkunaan vaikkunansa vaikkuinaan vaikkuinansa translative vaikukseen vaikuksensa vaikuikseen vaikuiksensa abessive vaikuttaan vaikuttansa vaikuittaan vaikuittansa instructive — — comitative — vaikkuineen vaikkuinensa

Derived terms

• vaikkuinen

Further reading

• “vaikku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vaikku. Cognates include Finnish vaikku.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kːu/, [ˈʋɑi̯kːŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑi̯kːu/, [ˈʋɑi̯kːu]
• Rhymes: -ɑi̯kːu
• Hyphenation: vaik‧ku

Noun

vaikku

1. Synonym of vaikko (“earwax”)

Declension

Declension of vaikku (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	vaikku	vaikut
genitive	vaikun	vaikkuin, vaikkuloin
partitive	vaikkua	vaikkuja, vaikkuloja
illative	vaikkuu	vaikkui, vaikkuloihe
inessive	vaikuus	vaikuis, vaikkulois
elative	vaikust	vaikuist, vaikkuloist
allative	vaikulle	vaikuille, vaikkuloille
adessive	vaikuul	vaikuil, vaikkuloil
ablative	vaikult	vaikuilt, vaikkuloilt
translative	vaikuks	vaikuiks, vaikkuloiks
essive	vaikkunna, vaikkuun	vaikkuinna, vaikkuloinna, vaikkuin, vaikkuloin
exessive1)	vaikkunt	vaikkuint, vaikkuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 632