välttelevä

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæltːeleʋæ/, [ˈʋæl̪t̪ːe̞ˌle̞ʋæ]
• Rhymes: -eʋæ
• Hyphenation^(key): vält‧te‧le‧vä

Adjective

välttelevä (comparative välttelevämpi, superlative välttelevin)

1. evasive

Declension

Inflection of välttelevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		välttelevä	välttelevät
genitive		välttelevän	välttelevien
partitive		välttelevää	vältteleviä
illative		välttelevään	vältteleviin
		singular	plural
nominative		välttelevä	välttelevät
accusative	nom.	välttelevä	välttelevät
	gen.	välttelevän
genitive		välttelevän	välttelevien vältteleväin rare
partitive		välttelevää	vältteleviä
inessive		välttelevässä	välttelevissä
elative		välttelevästä	välttelevistä
illative		välttelevään	vältteleviin
adessive		välttelevällä	välttelevillä
ablative		välttelevältä	vältteleviltä
allative		välttelevälle	vältteleville
essive		välttelevänä	välttelevinä
translative		vältteleväksi	vältteleviksi
abessive		välttelevättä	välttelevittä
instructive		—	välttelevin
comitative		—	välttelevine

Possessive forms of välttelevä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative vältteleväni vältteleväni accusative nom. vältteleväni vältteleväni gen. vältteleväni genitive vältteleväni välttelevieni vältteleväini rare partitive välttelevääni vältteleviäni inessive välttelevässäni välttelevissäni elative välttelevästäni välttelevistäni illative välttelevääni vältteleviini adessive välttelevälläni välttelevilläni ablative välttelevältäni vältteleviltäni allative välttelevälleni välttelevilleni essive välttelevänäni välttelevinäni translative vältteleväkseni välttelevikseni abessive välttelevättäni välttelevittäni instructive — — comitative — välttelevineni second-person singular possessor singular plural nominative vältteleväsi vältteleväsi accusative nom. vältteleväsi vältteleväsi gen. vältteleväsi genitive vältteleväsi vältteleviesi vältteleväisi rare partitive välttelevääsi vältteleviäsi inessive välttelevässäsi välttelevissäsi elative välttelevästäsi välttelevistäsi illative välttelevääsi vältteleviisi adessive välttelevälläsi välttelevilläsi ablative välttelevältäsi vältteleviltäsi allative välttelevällesi välttelevillesi essive välttelevänäsi välttelevinäsi translative vältteleväksesi vältteleviksesi abessive välttelevättäsi välttelevittäsi instructive — — comitative — välttelevinesi first-person plural possessor singular plural nominative välttelevämme välttelevämme accusative nom. välttelevämme välttelevämme gen. välttelevämme genitive välttelevämme vältteleviemme vältteleväimme rare partitive vältteleväämme vältteleviämme inessive välttelevässämme välttelevissämme elative välttelevästämme välttelevistämme illative vältteleväämme vältteleviimme adessive välttelevällämme välttelevillämme ablative välttelevältämme vältteleviltämme allative välttelevällemme välttelevillemme essive välttelevänämme välttelevinämme translative vältteleväksemme vältteleviksemme abessive välttelevättämme välttelevittämme instructive — — comitative — välttelevinemme second-person plural possessor singular plural nominative välttelevänne välttelevänne accusative nom. välttelevänne välttelevänne gen. välttelevänne genitive välttelevänne välttelevienne vältteleväinne rare partitive vältteleväänne vältteleviänne inessive välttelevässänne välttelevissänne elative välttelevästänne välttelevistänne illative vältteleväänne vältteleviinne adessive välttelevällänne välttelevillänne ablative välttelevältänne vältteleviltänne allative välttelevällenne välttelevillenne essive välttelevänänne välttelevinänne translative vältteleväksenne vältteleviksenne abessive välttelevättänne välttelevittänne instructive — — comitative — välttelevinenne third-person possessor singular plural nominative välttelevänsä välttelevänsä accusative nom. välttelevänsä välttelevänsä gen. välttelevänsä genitive välttelevänsä vältteleviensä vältteleväinsä rare partitive vältteleväänsä vältteleviään vältteleviänsä inessive välttelevässään välttelevässänsä välttelevissään välttelevissänsä elative välttelevästään välttelevästänsä välttelevistään välttelevistänsä illative vältteleväänsä vältteleviinsä adessive välttelevällään välttelevällänsä välttelevillään välttelevillänsä ablative välttelevältään välttelevältänsä vältteleviltään vältteleviltänsä allative välttelevälleen välttelevällensä välttelevilleen välttelevillensä essive välttelevänään välttelevänänsä välttelevinään välttelevinänsä translative vältteleväkseen vältteleväksensä välttelevikseen vältteleviksensä abessive välttelevättään välttelevättänsä välttelevittään välttelevittänsä instructive — — comitative — välttelevineen välttelevinensä

Derived terms

• välttelevästi

Participle

välttelevä

1. present active participle of vältellä