väistö

See also: vaisto, Väistö, and Vaisto

Finnish

Etymology

väistää +‎ -ö

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯stø/, [ˈʋæi̯s̠tø̞]
• Rhymes: -æistø
• Hyphenation^(key): väis‧tö

Noun

väistö

1. dodge, evasion, evasive action
2. (fencing) parade

Declension

Inflection of väistö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative		väistö	väistöt
genitive		väistön	väistöjen
partitive		väistöä	väistöjä
illative		väistöön	väistöihin
		singular	plural
nominative		väistö	väistöt
accusative	nom.	väistö	väistöt
	gen.	väistön
genitive		väistön	väistöjen
partitive		väistöä	väistöjä
inessive		väistössä	väistöissä
elative		väistöstä	väistöistä
illative		väistöön	väistöihin
adessive		väistöllä	väistöillä
ablative		väistöltä	väistöiltä
allative		väistölle	väistöille
essive		väistönä	väistöinä
translative		väistöksi	väistöiksi
abessive		väistöttä	väistöittä
instructive		—	väistöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of väistö (Kotus type 1/valo, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative väistöni väistöni accusative nom. väistöni väistöni gen. väistöni genitive väistöni väistöjeni partitive väistöäni väistöjäni inessive väistössäni väistöissäni elative väistöstäni väistöistäni illative väistööni väistöihini adessive väistölläni väistöilläni ablative väistöltäni väistöiltäni allative väistölleni väistöilleni essive väistönäni väistöinäni translative väistökseni väistöikseni abessive väistöttäni väistöittäni instructive — — comitative — väistöineni second-person singular possessor singular plural nominative väistösi väistösi accusative nom. väistösi väistösi gen. väistösi genitive väistösi väistöjesi partitive väistöäsi väistöjäsi inessive väistössäsi väistöissäsi elative väistöstäsi väistöistäsi illative väistöösi väistöihisi adessive väistölläsi väistöilläsi ablative väistöltäsi väistöiltäsi allative väistöllesi väistöillesi essive väistönäsi väistöinäsi translative väistöksesi väistöiksesi abessive väistöttäsi väistöittäsi instructive — — comitative — väistöinesi first-person plural possessor singular plural nominative väistömme väistömme accusative nom. väistömme väistömme gen. väistömme genitive väistömme väistöjemme partitive väistöämme väistöjämme inessive väistössämme väistöissämme elative väistöstämme väistöistämme illative väistöömme väistöihimme adessive väistöllämme väistöillämme ablative väistöltämme väistöiltämme allative väistöllemme väistöillemme essive väistönämme väistöinämme translative väistöksemme väistöiksemme abessive väistöttämme väistöittämme instructive — — comitative — väistöinemme second-person plural possessor singular plural nominative väistönne väistönne accusative nom. väistönne väistönne gen. väistönne genitive väistönne väistöjenne partitive väistöänne väistöjänne inessive väistössänne väistöissänne elative väistöstänne väistöistänne illative väistöönne väistöihinne adessive väistöllänne väistöillänne ablative väistöltänne väistöiltänne allative väistöllenne väistöillenne essive väistönänne väistöinänne translative väistöksenne väistöiksenne abessive väistöttänne väistöittänne instructive — — comitative — väistöinenne third-person possessor singular plural nominative väistönsä väistönsä accusative nom. väistönsä väistönsä gen. väistönsä genitive väistönsä väistöjensä partitive väistöään väistöänsä väistöjään väistöjänsä inessive väistössään väistössänsä väistöissään väistöissänsä elative väistöstään väistöstänsä väistöistään väistöistänsä illative väistöönsä väistöihinsä adessive väistöllään väistöllänsä väistöillään väistöillänsä ablative väistöltään väistöltänsä väistöiltään väistöiltänsä allative väistölleen väistöllensä väistöilleen väistöillensä essive väistönään väistönänsä väistöinään väistöinänsä translative väistökseen väistöksensä väistöikseen väistöiksensä abessive väistöttään väistöttänsä väistöittään väistöittänsä instructive — — comitative — väistöineen väistöinensä

Derived terms

compounds

• pohkeenväistö
• suojaväistö
• väistökoulu
• väistöliike
• väistötila
• väistövelvollinen

 

Further reading

• “väistö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• söivät, Väistö, väitös, vöistä