Jump to content

uuvutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

uuvuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

uuvutus

  1. exhausting (causing to get exhausted)

Declension

[edit]
Inflection of uuvutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative uuvutus uuvutukset
genitive uuvutuksen uuvutusten
uuvutuksien
partitive uuvutusta uuvutuksia
illative uuvutukseen uuvutuksiin
singular plural
nominative uuvutus uuvutukset
accusative nom. uuvutus uuvutukset
gen. uuvutuksen
genitive uuvutuksen uuvutusten
uuvutuksien
partitive uuvutusta uuvutuksia
inessive uuvutuksessa uuvutuksissa
elative uuvutuksesta uuvutuksista
illative uuvutukseen uuvutuksiin
adessive uuvutuksella uuvutuksilla
ablative uuvutukselta uuvutuksilta
allative uuvutukselle uuvutuksille
essive uuvutuksena uuvutuksina
translative uuvutukseksi uuvutuksiksi
abessive uuvutuksetta uuvutuksitta
instructive uuvutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uuvutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]