Jump to content

uskomatoin

From Wiktionary, the free dictionary

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From uskoma- (to believe) +‎ -toin.

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

uskomatoin

  1. (Christianity) nonbeliever

Declension

[edit]
Declension of uskomatoin (type 15/koitoin, tt-t gradation)
singular plural
nominative uskomatoin uskomattomat
genitive uskomattoman uskomattomiin
partitive uskomatointa, uskomatoint uskomattomia
illative uskomattomaa uskomattomii
inessive uskomattomaas uskomattomiis
elative uskomattomast uskomattomist
allative uskomattomalle uskomattomille
adessive uskomattomaal uskomattomiil
ablative uskomattomalt uskomattomilt
translative uskomattomaks uskomattomiks
essive uskomattomanna, uskomattomaan uskomattominna, uskomattomiin
exessive1) uskomattomant uskomattomint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 626