uskaltautunut

Finnish

Participle

uskaltautunut

1. past active participle of uskaltautua

Declension

Inflection of uskaltautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative		uskaltautunut	uskaltautuneet
genitive		uskaltautuneen	uskaltautuneiden uskaltautuneitten
partitive		uskaltautunutta	uskaltautuneita
illative		uskaltautuneeseen	uskaltautuneisiin uskaltautuneihin
		singular	plural
nominative		uskaltautunut	uskaltautuneet
accusative	nom.	uskaltautunut	uskaltautuneet
	gen.	uskaltautuneen
genitive		uskaltautuneen	uskaltautuneiden uskaltautuneitten
partitive		uskaltautunutta	uskaltautuneita
inessive		uskaltautuneessa	uskaltautuneissa
elative		uskaltautuneesta	uskaltautuneista
illative		uskaltautuneeseen	uskaltautuneisiin uskaltautuneihin
adessive		uskaltautuneella	uskaltautuneilla
ablative		uskaltautuneelta	uskaltautuneilta
allative		uskaltautuneelle	uskaltautuneille
essive		uskaltautuneena	uskaltautuneina
translative		uskaltautuneeksi	uskaltautuneiksi
abessive		uskaltautuneetta	uskaltautuneitta
instructive		—	uskaltautunein
comitative		—	uskaltautuneine

Possessive forms of uskaltautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative uskaltautuneeni uskaltautuneeni accusative nom. uskaltautuneeni uskaltautuneeni gen. uskaltautuneeni genitive uskaltautuneeni uskaltautuneideni uskaltautuneitteni partitive uskaltautunuttani uskaltautuneitani inessive uskaltautuneessani uskaltautuneissani elative uskaltautuneestani uskaltautuneistani illative uskaltautuneeseeni uskaltautuneisiini uskaltautuneihini adessive uskaltautuneellani uskaltautuneillani ablative uskaltautuneeltani uskaltautuneiltani allative uskaltautuneelleni uskaltautuneilleni essive uskaltautuneenani uskaltautuneinani translative uskaltautuneekseni uskaltautuneikseni abessive uskaltautuneettani uskaltautuneittani instructive — — comitative — uskaltautuneineni second-person singular possessor singular plural nominative uskaltautuneesi uskaltautuneesi accusative nom. uskaltautuneesi uskaltautuneesi gen. uskaltautuneesi genitive uskaltautuneesi uskaltautuneidesi uskaltautuneittesi partitive uskaltautunuttasi uskaltautuneitasi inessive uskaltautuneessasi uskaltautuneissasi elative uskaltautuneestasi uskaltautuneistasi illative uskaltautuneeseesi uskaltautuneisiisi uskaltautuneihisi adessive uskaltautuneellasi uskaltautuneillasi ablative uskaltautuneeltasi uskaltautuneiltasi allative uskaltautuneellesi uskaltautuneillesi essive uskaltautuneenasi uskaltautuneinasi translative uskaltautuneeksesi uskaltautuneiksesi abessive uskaltautuneettasi uskaltautuneittasi instructive — — comitative — uskaltautuneinesi first-person plural possessor singular plural nominative uskaltautuneemme uskaltautuneemme accusative nom. uskaltautuneemme uskaltautuneemme gen. uskaltautuneemme genitive uskaltautuneemme uskaltautuneidemme uskaltautuneittemme partitive uskaltautunuttamme uskaltautuneitamme inessive uskaltautuneessamme uskaltautuneissamme elative uskaltautuneestamme uskaltautuneistamme illative uskaltautuneeseemme uskaltautuneisiimme uskaltautuneihimme adessive uskaltautuneellamme uskaltautuneillamme ablative uskaltautuneeltamme uskaltautuneiltamme allative uskaltautuneellemme uskaltautuneillemme essive uskaltautuneenamme uskaltautuneinamme translative uskaltautuneeksemme uskaltautuneiksemme abessive uskaltautuneettamme uskaltautuneittamme instructive — — comitative — uskaltautuneinemme second-person plural possessor singular plural nominative uskaltautuneenne uskaltautuneenne accusative nom. uskaltautuneenne uskaltautuneenne gen. uskaltautuneenne genitive uskaltautuneenne uskaltautuneidenne uskaltautuneittenne partitive uskaltautunuttanne uskaltautuneitanne inessive uskaltautuneessanne uskaltautuneissanne elative uskaltautuneestanne uskaltautuneistanne illative uskaltautuneeseenne uskaltautuneisiinne uskaltautuneihinne adessive uskaltautuneellanne uskaltautuneillanne ablative uskaltautuneeltanne uskaltautuneiltanne allative uskaltautuneellenne uskaltautuneillenne essive uskaltautuneenanne uskaltautuneinanne translative uskaltautuneeksenne uskaltautuneiksenne abessive uskaltautuneettanne uskaltautuneittanne instructive — — comitative — uskaltautuneinenne third-person possessor singular plural nominative uskaltautuneensa uskaltautuneensa accusative nom. uskaltautuneensa uskaltautuneensa gen. uskaltautuneensa genitive uskaltautuneensa uskaltautuneidensa uskaltautuneittensa partitive uskaltautunuttaan uskaltautunuttansa uskaltautuneitaan uskaltautuneitansa inessive uskaltautuneessaan uskaltautuneessansa uskaltautuneissaan uskaltautuneissansa elative uskaltautuneestaan uskaltautuneestansa uskaltautuneistaan uskaltautuneistansa illative uskaltautuneeseensa uskaltautuneisiinsa uskaltautuneihinsa adessive uskaltautuneellaan uskaltautuneellansa uskaltautuneillaan uskaltautuneillansa ablative uskaltautuneeltaan uskaltautuneeltansa uskaltautuneiltaan uskaltautuneiltansa allative uskaltautuneelleen uskaltautuneellensa uskaltautuneilleen uskaltautuneillensa essive uskaltautuneenaan uskaltautuneenansa uskaltautuneinaan uskaltautuneinansa translative uskaltautuneekseen uskaltautuneeksensa uskaltautuneikseen uskaltautuneiksensa abessive uskaltautuneettaan uskaltautuneettansa uskaltautuneittaan uskaltautuneittansa instructive — — comitative — uskaltautuneineen uskaltautuneinensa