unenpuute

Finnish

Etymology

unen +‎ puute

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈunenˌpuːteˣ/, [ˈune̞mˌpuːt̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -uːte
• Hyphenation^(key): unen‧puute

Noun

unenpuute

1. sleep deprivation

Declension

Inflection of unenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		unenpuute	unenpuutteet
genitive		unenpuutteen	unenpuutteiden unenpuutteitten
partitive		unenpuutetta	unenpuutteita
illative		unenpuutteeseen	unenpuutteisiin unenpuutteihin
		singular	plural
nominative		unenpuute	unenpuutteet
accusative	nom.	unenpuute	unenpuutteet
	gen.	unenpuutteen
genitive		unenpuutteen	unenpuutteiden unenpuutteitten
partitive		unenpuutetta	unenpuutteita
inessive		unenpuutteessa	unenpuutteissa
elative		unenpuutteesta	unenpuutteista
illative		unenpuutteeseen	unenpuutteisiin unenpuutteihin
adessive		unenpuutteella	unenpuutteilla
ablative		unenpuutteelta	unenpuutteilta
allative		unenpuutteelle	unenpuutteille
essive		unenpuutteena	unenpuutteina
translative		unenpuutteeksi	unenpuutteiksi
abessive		unenpuutteetta	unenpuutteitta
instructive		—	unenpuuttein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of unenpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative unenpuutteeni unenpuutteeni accusative nom. unenpuutteeni unenpuutteeni gen. unenpuutteeni genitive unenpuutteeni unenpuutteideni unenpuutteitteni partitive unenpuutettani unenpuutteitani inessive unenpuutteessani unenpuutteissani elative unenpuutteestani unenpuutteistani illative unenpuutteeseeni unenpuutteisiini unenpuutteihini adessive unenpuutteellani unenpuutteillani ablative unenpuutteeltani unenpuutteiltani allative unenpuutteelleni unenpuutteilleni essive unenpuutteenani unenpuutteinani translative unenpuutteekseni unenpuutteikseni abessive unenpuutteettani unenpuutteittani instructive — — comitative — unenpuutteineni second-person singular possessor singular plural nominative unenpuutteesi unenpuutteesi accusative nom. unenpuutteesi unenpuutteesi gen. unenpuutteesi genitive unenpuutteesi unenpuutteidesi unenpuutteittesi partitive unenpuutettasi unenpuutteitasi inessive unenpuutteessasi unenpuutteissasi elative unenpuutteestasi unenpuutteistasi illative unenpuutteeseesi unenpuutteisiisi unenpuutteihisi adessive unenpuutteellasi unenpuutteillasi ablative unenpuutteeltasi unenpuutteiltasi allative unenpuutteellesi unenpuutteillesi essive unenpuutteenasi unenpuutteinasi translative unenpuutteeksesi unenpuutteiksesi abessive unenpuutteettasi unenpuutteittasi instructive — — comitative — unenpuutteinesi first-person plural possessor singular plural nominative unenpuutteemme unenpuutteemme accusative nom. unenpuutteemme unenpuutteemme gen. unenpuutteemme genitive unenpuutteemme unenpuutteidemme unenpuutteittemme partitive unenpuutettamme unenpuutteitamme inessive unenpuutteessamme unenpuutteissamme elative unenpuutteestamme unenpuutteistamme illative unenpuutteeseemme unenpuutteisiimme unenpuutteihimme adessive unenpuutteellamme unenpuutteillamme ablative unenpuutteeltamme unenpuutteiltamme allative unenpuutteellemme unenpuutteillemme essive unenpuutteenamme unenpuutteinamme translative unenpuutteeksemme unenpuutteiksemme abessive unenpuutteettamme unenpuutteittamme instructive — — comitative — unenpuutteinemme second-person plural possessor singular plural nominative unenpuutteenne unenpuutteenne accusative nom. unenpuutteenne unenpuutteenne gen. unenpuutteenne genitive unenpuutteenne unenpuutteidenne unenpuutteittenne partitive unenpuutettanne unenpuutteitanne inessive unenpuutteessanne unenpuutteissanne elative unenpuutteestanne unenpuutteistanne illative unenpuutteeseenne unenpuutteisiinne unenpuutteihinne adessive unenpuutteellanne unenpuutteillanne ablative unenpuutteeltanne unenpuutteiltanne allative unenpuutteellenne unenpuutteillenne essive unenpuutteenanne unenpuutteinanne translative unenpuutteeksenne unenpuutteiksenne abessive unenpuutteettanne unenpuutteittanne instructive — — comitative — unenpuutteinenne third-person possessor singular plural nominative unenpuutteensa unenpuutteensa accusative nom. unenpuutteensa unenpuutteensa gen. unenpuutteensa genitive unenpuutteensa unenpuutteidensa unenpuutteittensa partitive unenpuutettaan unenpuutettansa unenpuutteitaan unenpuutteitansa inessive unenpuutteessaan unenpuutteessansa unenpuutteissaan unenpuutteissansa elative unenpuutteestaan unenpuutteestansa unenpuutteistaan unenpuutteistansa illative unenpuutteeseensa unenpuutteisiinsa unenpuutteihinsa adessive unenpuutteellaan unenpuutteellansa unenpuutteillaan unenpuutteillansa ablative unenpuutteeltaan unenpuutteeltansa unenpuutteiltaan unenpuutteiltansa allative unenpuutteelleen unenpuutteellensa unenpuutteilleen unenpuutteillensa essive unenpuutteenaan unenpuutteenansa unenpuutteinaan unenpuutteinansa translative unenpuutteekseen unenpuutteeksensa unenpuutteikseen unenpuutteiksensa abessive unenpuutteettaan unenpuutteettansa unenpuutteittaan unenpuutteittansa instructive — — comitative — unenpuutteineen unenpuutteinensa

Further reading

• “unenpuute”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04