ulkoilumuoto

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ulkoilu +‎ muoto

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈulkoi̯luˌmuo̯to/, [ˈulko̞i̯luˌmuo̞̯t̪o̞]
  • Rhymes: -uoto
  • Hyphenation(key): ul‧koilu‧muoto

Noun

[edit]

ulkoilumuoto

  1. form of outdoor recreation

Declension

[edit]
Inflection of ulkoilumuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative ulkoilumuoto ulkoilumuodot
genitive ulkoilumuodon ulkoilumuotojen
partitive ulkoilumuotoa ulkoilumuotoja
illative ulkoilumuotoon ulkoilumuotoihin
singular plural
nominative ulkoilumuoto ulkoilumuodot
accusative nom. ulkoilumuoto ulkoilumuodot
gen. ulkoilumuodon
genitive ulkoilumuodon ulkoilumuotojen
partitive ulkoilumuotoa ulkoilumuotoja
inessive ulkoilumuodossa ulkoilumuodoissa
elative ulkoilumuodosta ulkoilumuodoista
illative ulkoilumuotoon ulkoilumuotoihin
adessive ulkoilumuodolla ulkoilumuodoilla
ablative ulkoilumuodolta ulkoilumuodoilta
allative ulkoilumuodolle ulkoilumuodoille
essive ulkoilumuotona ulkoilumuotoina
translative ulkoilumuodoksi ulkoilumuodoiksi
abessive ulkoilumuodotta ulkoilumuodoitta
instructive ulkoilumuodoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ulkoilumuoto (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)

Further reading

[edit]