Jump to content

uikutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

uikuttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈui̯kutus/, [ˈui̯kut̪us̠]
  • Rhymes: -uikutus
  • Hyphenation(key): ui‧ku‧tus

Noun

[edit]

uikutus

  1. yelping

Declension

[edit]
Inflection of uikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative uikutus uikutukset
genitive uikutuksen uikutusten
uikutuksien
partitive uikutusta uikutuksia
illative uikutukseen uikutuksiin
singular plural
nominative uikutus uikutukset
accusative nom. uikutus uikutukset
gen. uikutuksen
genitive uikutuksen uikutusten
uikutuksien
partitive uikutusta uikutuksia
inessive uikutuksessa uikutuksissa
elative uikutuksesta uikutuksista
illative uikutukseen uikutuksiin
adessive uikutuksella uikutuksilla
ablative uikutukselta uikutuksilta
allative uikutukselle uikutuksille
essive uikutuksena uikutuksina
translative uikutukseksi uikutuksiksi
abessive uikutuksetta uikutuksitta
instructive uikutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of uikutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]