Jump to content

työntäjä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

työntää +‎ -jä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtyø̯ntæjæ/, [ˈt̪yø̞̯n̪t̪æjæ]
  • Rhymes: -yøntæjæ
  • Hyphenation(key): työn‧tä‧jä

Noun

[edit]

työntäjä

  1. pusher (one who pushes)

Declension

[edit]
Inflection of työntäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative työntäjä työntäjät
genitive työntäjän työntäjien
partitive työntäjää työntäjiä
illative työntäjään työntäjiin
singular plural
nominative työntäjä työntäjät
accusative nom. työntäjä työntäjät
gen. työntäjän
genitive työntäjän työntäjien
työntäjäin rare
partitive työntäjää työntäjiä
inessive työntäjässä työntäjissä
elative työntäjästä työntäjistä
illative työntäjään työntäjiin
adessive työntäjällä työntäjillä
ablative työntäjältä työntäjiltä
allative työntäjälle työntäjille
essive työntäjänä työntäjinä
translative työntäjäksi työntäjiksi
abessive työntäjättä työntäjittä
instructive työntäjin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of työntäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]