tutkielma

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tutkia (to research, study) +‎ -(e)lma

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtutkielmɑ/, [ˈt̪ut̪k̟iˌe̞lmɑ̝]
  • Rhymes: -elmɑ
  • Hyphenation(key): tut‧ki‧el‧ma

Noun

[edit]

tutkielma

  1. treatise (formal, systematic discourse on some subject)
  2. study (artwork made in order to practise or demonstrate a subject or technique)
  3. thesis, dissertation (written essay, especially one submitted for a non-doctoral university degree)
    Coordinate term: väitöskirja ((doctoral) dissertation/thesis)

Declension

[edit]
Inflection of tutkielma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tutkielma tutkielmat
genitive tutkielman tutkielmien
partitive tutkielmaa tutkielmia
illative tutkielmaan tutkielmiin
singular plural
nominative tutkielma tutkielmat
accusative nom. tutkielma tutkielmat
gen. tutkielman
genitive tutkielman tutkielmien
tutkielmain rare
partitive tutkielmaa tutkielmia
inessive tutkielmassa tutkielmissa
elative tutkielmasta tutkielmista
illative tutkielmaan tutkielmiin
adessive tutkielmalla tutkielmilla
ablative tutkielmalta tutkielmilta
allative tutkielmalle tutkielmille
essive tutkielmana tutkielmina
translative tutkielmaksi tutkielmiksi
abessive tutkielmatta tutkielmitta
instructive tutkielmin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tutkielma (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tutkielmani tutkielmani
accusative nom. tutkielmani tutkielmani
gen. tutkielmani
genitive tutkielmani tutkielmieni
tutkielmaini rare
partitive tutkielmaani tutkielmiani
inessive tutkielmassani tutkielmissani
elative tutkielmastani tutkielmistani
illative tutkielmaani tutkielmiini
adessive tutkielmallani tutkielmillani
ablative tutkielmaltani tutkielmiltani
allative tutkielmalleni tutkielmilleni
essive tutkielmanani tutkielminani
translative tutkielmakseni tutkielmikseni
abessive tutkielmattani tutkielmittani
instructive
comitative tutkielmineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tutkielmasi tutkielmasi
accusative nom. tutkielmasi tutkielmasi
gen. tutkielmasi
genitive tutkielmasi tutkielmiesi
tutkielmaisi rare
partitive tutkielmaasi tutkielmiasi
inessive tutkielmassasi tutkielmissasi
elative tutkielmastasi tutkielmistasi
illative tutkielmaasi tutkielmiisi
adessive tutkielmallasi tutkielmillasi
ablative tutkielmaltasi tutkielmiltasi
allative tutkielmallesi tutkielmillesi
essive tutkielmanasi tutkielminasi
translative tutkielmaksesi tutkielmiksesi
abessive tutkielmattasi tutkielmittasi
instructive
comitative tutkielminesi

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]