tuputus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tuputtaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtuputus/, [ˈt̪uput̪us̠]
  • Rhymes: -uputus
  • Hyphenation(key): tu‧pu‧tus

Noun

[edit]

tuputus (colloquial)

  1. (slightly) forcing upon, thrusting upon, pushing, being pushy

Declension

[edit]
Inflection of tuputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative tuputus tuputukset
genitive tuputuksen tuputusten
tuputuksien
partitive tuputusta tuputuksia
illative tuputukseen tuputuksiin
singular plural
nominative tuputus tuputukset
accusative nom. tuputus tuputukset
gen. tuputuksen
genitive tuputuksen tuputusten
tuputuksien
partitive tuputusta tuputuksia
inessive tuputuksessa tuputuksissa
elative tuputuksesta tuputuksista
illative tuputukseen tuputuksiin
adessive tuputuksella tuputuksilla
ablative tuputukselta tuputuksilta
allative tuputukselle tuputuksille
essive tuputuksena tuputuksina
translative tuputukseksi tuputuksiksi
abessive tuputuksetta tuputuksitta
instructive tuputuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tuputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]