tuomittava

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtuo̯mitːɑʋɑ/, [ˈt̪uo̞̯mit̪ˌt̪ɑ̝ʋɑ̝]
• Rhymes: -ɑʋɑ
• Syllabification^(key): tuo‧mit‧ta‧va

Adjective

tuomittava (comparative tuomittavampi, superlative tuomittavin)

1. reprehensible, censurable, condemnable

Declension

Inflection of tuomittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		tuomittava	tuomittavat
genitive		tuomittavan	tuomittavien
partitive		tuomittavaa	tuomittavia
illative		tuomittavaan	tuomittaviin
		singular	plural
nominative		tuomittava	tuomittavat
accusative	nom.	tuomittava	tuomittavat
	gen.	tuomittavan
genitive		tuomittavan	tuomittavien tuomittavain rare
partitive		tuomittavaa	tuomittavia
inessive		tuomittavassa	tuomittavissa
elative		tuomittavasta	tuomittavista
illative		tuomittavaan	tuomittaviin
adessive		tuomittavalla	tuomittavilla
ablative		tuomittavalta	tuomittavilta
allative		tuomittavalle	tuomittaville
essive		tuomittavana	tuomittavina
translative		tuomittavaksi	tuomittaviksi
abessive		tuomittavatta	tuomittavitta
instructive		—	tuomittavin
comitative		—	tuomittavine

Possessive forms of tuomittava (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tuomittavani tuomittavani accusative nom. tuomittavani tuomittavani gen. tuomittavani genitive tuomittavani tuomittavieni tuomittavaini rare partitive tuomittavaani tuomittaviani inessive tuomittavassani tuomittavissani elative tuomittavastani tuomittavistani illative tuomittavaani tuomittaviini adessive tuomittavallani tuomittavillani ablative tuomittavaltani tuomittaviltani allative tuomittavalleni tuomittavilleni essive tuomittavanani tuomittavinani translative tuomittavakseni tuomittavikseni abessive tuomittavattani tuomittavittani instructive — — comitative — tuomittavineni second-person singular possessor singular plural nominative tuomittavasi tuomittavasi accusative nom. tuomittavasi tuomittavasi gen. tuomittavasi genitive tuomittavasi tuomittaviesi tuomittavaisi rare partitive tuomittavaasi tuomittaviasi inessive tuomittavassasi tuomittavissasi elative tuomittavastasi tuomittavistasi illative tuomittavaasi tuomittaviisi adessive tuomittavallasi tuomittavillasi ablative tuomittavaltasi tuomittaviltasi allative tuomittavallesi tuomittavillesi essive tuomittavanasi tuomittavinasi translative tuomittavaksesi tuomittaviksesi abessive tuomittavattasi tuomittavittasi instructive — — comitative — tuomittavinesi first-person plural possessor singular plural nominative tuomittavamme tuomittavamme accusative nom. tuomittavamme tuomittavamme gen. tuomittavamme genitive tuomittavamme tuomittaviemme tuomittavaimme rare partitive tuomittavaamme tuomittaviamme inessive tuomittavassamme tuomittavissamme elative tuomittavastamme tuomittavistamme illative tuomittavaamme tuomittaviimme adessive tuomittavallamme tuomittavillamme ablative tuomittavaltamme tuomittaviltamme allative tuomittavallemme tuomittavillemme essive tuomittavanamme tuomittavinamme translative tuomittavaksemme tuomittaviksemme abessive tuomittavattamme tuomittavittamme instructive — — comitative — tuomittavinemme second-person plural possessor singular plural nominative tuomittavanne tuomittavanne accusative nom. tuomittavanne tuomittavanne gen. tuomittavanne genitive tuomittavanne tuomittavienne tuomittavainne rare partitive tuomittavaanne tuomittavianne inessive tuomittavassanne tuomittavissanne elative tuomittavastanne tuomittavistanne illative tuomittavaanne tuomittaviinne adessive tuomittavallanne tuomittavillanne ablative tuomittavaltanne tuomittaviltanne allative tuomittavallenne tuomittavillenne essive tuomittavananne tuomittavinanne translative tuomittavaksenne tuomittaviksenne abessive tuomittavattanne tuomittavittanne instructive — — comitative — tuomittavinenne third-person possessor singular plural nominative tuomittavansa tuomittavansa accusative nom. tuomittavansa tuomittavansa gen. tuomittavansa genitive tuomittavansa tuomittaviensa tuomittavainsa rare partitive tuomittavaansa tuomittaviaan tuomittaviansa inessive tuomittavassaan tuomittavassansa tuomittavissaan tuomittavissansa elative tuomittavastaan tuomittavastansa tuomittavistaan tuomittavistansa illative tuomittavaansa tuomittaviinsa adessive tuomittavallaan tuomittavallansa tuomittavillaan tuomittavillansa ablative tuomittavaltaan tuomittavaltansa tuomittaviltaan tuomittaviltansa allative tuomittavalleen tuomittavallensa tuomittavilleen tuomittavillensa essive tuomittavanaan tuomittavanansa tuomittavinaan tuomittavinansa translative tuomittavakseen tuomittavaksensa tuomittavikseen tuomittaviksensa abessive tuomittavattaan tuomittavattansa tuomittavittaan tuomittavittansa instructive — — comitative — tuomittavineen tuomittavinensa

Derived terms

• tuomittavasti
• tuomittavuus

Participle

tuomittava

1. present passive participle of tuomita