tunnistaja

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Estonian

[edit]

Etymology

[edit]

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Noun

[edit]

tunnistaja (genitive tunnistaja, partitive tunnistajat)

  1. witness

Inflection

[edit]

This noun needs an inflection-table template.

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tunnistaa +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtunːistɑjɑ/, [ˈt̪unːis̠ˌtɑ̝jɑ̝]
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Hyphenation(key): tun‧nis‧ta‧ja

Noun

[edit]

tunnistaja

  1. identifier, recognizer (person who identifies or recognizes)

Declension

[edit]
Inflection of tunnistaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tunnistaja tunnistajat
genitive tunnistajan tunnistajien
partitive tunnistajaa tunnistajia
illative tunnistajaan tunnistajiin
singular plural
nominative tunnistaja tunnistajat
accusative nom. tunnistaja tunnistajat
gen. tunnistajan
genitive tunnistajan tunnistajien
tunnistajain rare
partitive tunnistajaa tunnistajia
inessive tunnistajassa tunnistajissa
elative tunnistajasta tunnistajista
illative tunnistajaan tunnistajiin
adessive tunnistajalla tunnistajilla
ablative tunnistajalta tunnistajilta
allative tunnistajalle tunnistajille
essive tunnistajana tunnistajina
translative tunnistajaksi tunnistajiksi
abessive tunnistajatta tunnistajitta
instructive tunnistajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tunnistaja (Kotus type 10/koira, no gradation)