Jump to content

tungettelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

tungetella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtuŋːetːelu/, [ˈt̪uŋːe̞t̪̚ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Hyphenation(key): tun‧get‧te‧lu

Noun

[edit]

tungettelu

  1. intruding, obtruding

Declension

[edit]
Inflection of tungettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative tungettelu tungettelut
genitive tungettelun tungettelujen
tungetteluiden
tungetteluitten
partitive tungettelua tungetteluja
tungetteluita
illative tungetteluun tungetteluihin
singular plural
nominative tungettelu tungettelut
accusative nom. tungettelu tungettelut
gen. tungettelun
genitive tungettelun tungettelujen
tungetteluiden
tungetteluitten
partitive tungettelua tungetteluja
tungetteluita
inessive tungettelussa tungetteluissa
elative tungettelusta tungetteluista
illative tungetteluun tungetteluihin
adessive tungettelulla tungetteluilla
ablative tungettelulta tungetteluilta
allative tungettelulle tungetteluille
essive tungetteluna tungetteluina
translative tungetteluksi tungetteluiksi
abessive tungettelutta tungetteluitta
instructive tungetteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tungettelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]