Jump to content

triskele

From Wiktionary, the free dictionary
See also: triskèle

English

[edit]

Etymology

[edit]

Circa 1885, alongside triskeles (c. 1880), from French triskèle (1835).

Pronunciation

[edit]

Noun

[edit]

triskele (plural triskeles)

  1. Alternative form of triskeles
[edit]

Translations

[edit]

Anagrams

[edit]

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From French triskèle.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtriskele(ˣ)/, [ˈt̪ris̠k̟e̞le̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iskele
  • Hyphenation(key): tris‧ke‧le

Noun

[edit]

triskele

  1. triskele

Declension

[edit]
Inflection of triskele (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative triskele triskeleet
genitive triskeleen triskeleiden
triskeleitten
partitive triskelettä triskeleitä
illative triskeleeseen triskeleisiin
triskeleihin
singular plural
nominative triskele triskeleet
accusative nom. triskele triskeleet
gen. triskeleen
genitive triskeleen triskeleiden
triskeleitten
partitive triskelettä triskeleitä
inessive triskeleessä triskeleissä
elative triskeleestä triskeleistä
illative triskeleeseen triskeleisiin
triskeleihin
adessive triskeleellä triskeleillä
ablative triskeleeltä triskeleiltä
allative triskeleelle triskeleille
essive triskeleenä triskeleinä
translative triskeleeksi triskeleiksi
abessive triskeleettä triskeleittä
instructive triskelein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of triskele (Kotus type 48/hame, no gradation)