taikapuu
Jump to navigation
Jump to search
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From taika (“pinch”) + puu (“wood”).
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈtɑi̯kɑˌpuː/, [ˈtɑi̯kəˌpuː]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈtɑi̯kɑˌpuː/, [ˈtɑi̯ɡ̊ɑˌpuː]
- Rhymes: -uː
- Hyphenation: tai‧ka‧puu
Noun
[edit]taikapuu
Declension
[edit]| Declension of taikapuu (type 8/maa, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | taikapuu | taikapuut |
| genitive | taikapuun | taikapuijen |
| partitive | taikapuuta | taikapuita |
| illative | taikapuuhu | taikapuihe |
| inessive | taikapuus | taikapuis |
| elative | taikapuust | taikapuist |
| allative | taikapuulle | taikapuille |
| adessive | taikapuul | taikapuil |
| ablative | taikapuult | taikapuilt |
| translative | taikapuuks | taikapuiks |
| essive | taikapuunna, taikapuun | taikapuinna, taikapuin |
| exessive1) | taikapuunt | taikapuint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References
[edit]- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 567