taikamenot

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

taika +‎ menot

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈtɑi̯kɑˌmenot/, [ˈt̪ɑ̝i̯kɑ̝ˌme̞no̞t̪]
  • Rhymes: -enot
  • Hyphenation(key): taika‧menot

Noun

[edit]

taikamenot pl

  1. magical rites

Declension

[edit]
Inflection of taikamenot (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative taikamenot
genitive taikamenojen
partitive taikamenoja
illative taikamenoihin
singular plural
nominative taikamenot
accusative nom. taikamenot
gen.
genitive taikamenojen
partitive taikamenoja
inessive taikamenoissa
elative taikamenoista
illative taikamenoihin
adessive taikamenoilla
ablative taikamenoilta
allative taikamenoille
essive taikamenoina
translative taikamenoiksi
abessive taikamenoitta
instructive taikamenoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of taikamenot (Kotus type 1/valo, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative taikamenoni
accusative nom. taikamenoni
gen.
genitive taikamenojeni
partitive taikamenojani
inessive taikamenoissani
elative taikamenoistani
illative taikamenoihini
adessive taikamenoillani
ablative taikamenoiltani
allative taikamenoilleni
essive taikamenoinani
translative taikamenoikseni
abessive taikamenoittani
instructive
comitative taikamenoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative taikamenosi
accusative nom. taikamenosi
gen.
genitive taikamenojesi
partitive taikamenojasi
inessive taikamenoissasi
elative taikamenoistasi
illative taikamenoihisi
adessive taikamenoillasi
ablative taikamenoiltasi
allative taikamenoillesi
essive taikamenoinasi
translative taikamenoiksesi
abessive taikamenoittasi
instructive
comitative taikamenoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative taikamenomme
accusative nom. taikamenomme
gen.
genitive taikamenojemme
partitive taikamenojamme
inessive taikamenoissamme
elative taikamenoistamme
illative taikamenoihimme
adessive taikamenoillamme
ablative taikamenoiltamme
allative taikamenoillemme
essive taikamenoinamme
translative taikamenoiksemme
abessive taikamenoittamme
instructive
comitative taikamenoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative taikamenonne
accusative nom. taikamenonne
gen.
genitive taikamenojenne
partitive taikamenojanne
inessive taikamenoissanne
elative taikamenoistanne
illative taikamenoihinne
adessive taikamenoillanne
ablative taikamenoiltanne
allative taikamenoillenne
essive taikamenoinanne
translative taikamenoiksenne
abessive taikamenoittanne
instructive
comitative taikamenoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative taikamenonsa
accusative nom. taikamenonsa
gen.
genitive taikamenojensa
partitive taikamenojaan
taikamenojansa
inessive taikamenoissaan
taikamenoissansa
elative taikamenoistaan
taikamenoistansa
illative taikamenoihinsa
adessive taikamenoillaan
taikamenoillansa
ablative taikamenoiltaan
taikamenoiltansa
allative taikamenoilleen
taikamenoillensa
essive taikamenoinaan
taikamenoinansa
translative taikamenoikseen
taikamenoiksensa
abessive taikamenoittaan
taikamenoittansa
instructive
comitative taikamenoineen
taikamenoinensa

Further reading

[edit]