syyttely

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From the verb syytellä (to accuse, to criminate) +‎ -y, from syyttää (to accuse).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsyːtːely/, [ˈs̠yːt̪ːe̞ly]
  • Rhymes: -yːtːely
  • Hyphenation(key): syyt‧te‧ly

Noun

[edit]

syyttely

  1. Repeated or continuing crimination.
  2. Mutual crimination, recrimination.

Declension

[edit]
Inflection of syyttely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative syyttely syyttelyt
genitive syyttelyn syyttelyjen
syyttelyiden
syyttelyitten
partitive syyttelyä syyttelyjä
syyttelyitä
illative syyttelyyn syyttelyihin
singular plural
nominative syyttely syyttelyt
accusative nom. syyttely syyttelyt
gen. syyttelyn
genitive syyttelyn syyttelyjen
syyttelyiden
syyttelyitten
partitive syyttelyä syyttelyjä
syyttelyitä
inessive syyttelyssä syyttelyissä
elative syyttelystä syyttelyistä
illative syyttelyyn syyttelyihin
adessive syyttelyllä syyttelyillä
ablative syyttelyltä syyttelyiltä
allative syyttelylle syyttelyille
essive syyttelynä syyttelyinä
translative syyttelyksi syyttelyiksi
abessive syyttelyttä syyttelyittä
instructive syyttelyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of syyttely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]