Jump to content

suuttunut

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuːtːunut/, [ˈs̠uːt̪ːunut̪]
  • Rhymes: -uːtːunut
  • Hyphenation(key): suut‧tu‧nut

Adjective

[edit]

suuttunut (comparative suuttuneempi, superlative suuttunein)

  1. angry [with elative ‘about, at (a thing)’ and allative ‘with/at/to (a person)’]

Declension

[edit]
Inflection of suuttunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative suuttunut suuttuneet
genitive suuttuneen suuttuneiden
suuttuneitten
partitive suuttunutta suuttuneita
illative suuttuneeseen suuttuneisiin
suuttuneihin
singular plural
nominative suuttunut suuttuneet
accusative nom. suuttunut suuttuneet
gen. suuttuneen
genitive suuttuneen suuttuneiden
suuttuneitten
partitive suuttunutta suuttuneita
inessive suuttuneessa suuttuneissa
elative suuttuneesta suuttuneista
illative suuttuneeseen suuttuneisiin
suuttuneihin
adessive suuttuneella suuttuneilla
ablative suuttuneelta suuttuneilta
allative suuttuneelle suuttuneille
essive suuttuneena suuttuneina
translative suuttuneeksi suuttuneiksi
abessive suuttuneetta suuttuneitta
instructive suuttunein
comitative suuttuneine
Possessive forms of suuttunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Participle

[edit]

suuttunut

  1. past active participle of suuttua