suuntaviiva

Finnish

Etymology

suunta (“direction”) +‎ viiva (“line”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuːntɑˌʋiːʋɑ/, [ˈs̠uːn̪t̪ɑ̝ˌʋiːʋɑ̝]
• Rhymes: -iːʋɑ
• Hyphenation^(key): suunta‧viiva

Noun

suuntaviiva

1. guideline (non-specific rule, principle or explanation that provides direction to action or behaviour)
2. Synonym of trendiviiva

Declension

Inflection of suuntaviiva (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		suuntaviiva	suuntaviivat
genitive		suuntaviivan	suuntaviivojen
partitive		suuntaviivaa	suuntaviivoja
illative		suuntaviivaan	suuntaviivoihin
		singular	plural
nominative		suuntaviiva	suuntaviivat
accusative	nom.	suuntaviiva	suuntaviivat
	gen.	suuntaviivan
genitive		suuntaviivan	suuntaviivojen suuntaviivain rare
partitive		suuntaviivaa	suuntaviivoja
inessive		suuntaviivassa	suuntaviivoissa
elative		suuntaviivasta	suuntaviivoista
illative		suuntaviivaan	suuntaviivoihin
adessive		suuntaviivalla	suuntaviivoilla
ablative		suuntaviivalta	suuntaviivoilta
allative		suuntaviivalle	suuntaviivoille
essive		suuntaviivana	suuntaviivoina
translative		suuntaviivaksi	suuntaviivoiksi
abessive		suuntaviivatta	suuntaviivoitta
instructive		—	suuntaviivoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of suuntaviiva (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative suuntaviivani suuntaviivani accusative nom. suuntaviivani suuntaviivani gen. suuntaviivani genitive suuntaviivani suuntaviivojeni suuntaviivaini rare partitive suuntaviivaani suuntaviivojani inessive suuntaviivassani suuntaviivoissani elative suuntaviivastani suuntaviivoistani illative suuntaviivaani suuntaviivoihini adessive suuntaviivallani suuntaviivoillani ablative suuntaviivaltani suuntaviivoiltani allative suuntaviivalleni suuntaviivoilleni essive suuntaviivanani suuntaviivoinani translative suuntaviivakseni suuntaviivoikseni abessive suuntaviivattani suuntaviivoittani instructive — — comitative — suuntaviivoineni second-person singular possessor singular plural nominative suuntaviivasi suuntaviivasi accusative nom. suuntaviivasi suuntaviivasi gen. suuntaviivasi genitive suuntaviivasi suuntaviivojesi suuntaviivaisi rare partitive suuntaviivaasi suuntaviivojasi inessive suuntaviivassasi suuntaviivoissasi elative suuntaviivastasi suuntaviivoistasi illative suuntaviivaasi suuntaviivoihisi adessive suuntaviivallasi suuntaviivoillasi ablative suuntaviivaltasi suuntaviivoiltasi allative suuntaviivallesi suuntaviivoillesi essive suuntaviivanasi suuntaviivoinasi translative suuntaviivaksesi suuntaviivoiksesi abessive suuntaviivattasi suuntaviivoittasi instructive — — comitative — suuntaviivoinesi first-person plural possessor singular plural nominative suuntaviivamme suuntaviivamme accusative nom. suuntaviivamme suuntaviivamme gen. suuntaviivamme genitive suuntaviivamme suuntaviivojemme suuntaviivaimme rare partitive suuntaviivaamme suuntaviivojamme inessive suuntaviivassamme suuntaviivoissamme elative suuntaviivastamme suuntaviivoistamme illative suuntaviivaamme suuntaviivoihimme adessive suuntaviivallamme suuntaviivoillamme ablative suuntaviivaltamme suuntaviivoiltamme allative suuntaviivallemme suuntaviivoillemme essive suuntaviivanamme suuntaviivoinamme translative suuntaviivaksemme suuntaviivoiksemme abessive suuntaviivattamme suuntaviivoittamme instructive — — comitative — suuntaviivoinemme second-person plural possessor singular plural nominative suuntaviivanne suuntaviivanne accusative nom. suuntaviivanne suuntaviivanne gen. suuntaviivanne genitive suuntaviivanne suuntaviivojenne suuntaviivainne rare partitive suuntaviivaanne suuntaviivojanne inessive suuntaviivassanne suuntaviivoissanne elative suuntaviivastanne suuntaviivoistanne illative suuntaviivaanne suuntaviivoihinne adessive suuntaviivallanne suuntaviivoillanne ablative suuntaviivaltanne suuntaviivoiltanne allative suuntaviivallenne suuntaviivoillenne essive suuntaviivananne suuntaviivoinanne translative suuntaviivaksenne suuntaviivoiksenne abessive suuntaviivattanne suuntaviivoittanne instructive — — comitative — suuntaviivoinenne third-person possessor singular plural nominative suuntaviivansa suuntaviivansa accusative nom. suuntaviivansa suuntaviivansa gen. suuntaviivansa genitive suuntaviivansa suuntaviivojensa suuntaviivainsa rare partitive suuntaviivaansa suuntaviivojaan suuntaviivojansa inessive suuntaviivassaan suuntaviivassansa suuntaviivoissaan suuntaviivoissansa elative suuntaviivastaan suuntaviivastansa suuntaviivoistaan suuntaviivoistansa illative suuntaviivaansa suuntaviivoihinsa adessive suuntaviivallaan suuntaviivallansa suuntaviivoillaan suuntaviivoillansa ablative suuntaviivaltaan suuntaviivaltansa suuntaviivoiltaan suuntaviivoiltansa allative suuntaviivalleen suuntaviivallensa suuntaviivoilleen suuntaviivoillensa essive suuntaviivanaan suuntaviivanansa suuntaviivoinaan suuntaviivoinansa translative suuntaviivakseen suuntaviivaksensa suuntaviivoikseen suuntaviivoiksensa abessive suuntaviivattaan suuntaviivattansa suuntaviivoittaan suuntaviivoittansa instructive — — comitative — suuntaviivoineen suuntaviivoinensa

See also

• apuviiva

Further reading

• “suuntaviiva”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03