surureunus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suru +‎ reunus

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuruˌreu̯nus/, [ˈs̠uruˌre̞u̯nus̠]
  • Rhymes: -eunus
  • Hyphenation(key): suru‧reunus

Noun

[edit]

surureunus

  1. Synonym of surureuna

Declension

[edit]
Inflection of surureunus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative surureunus surureunukset
genitive surureunuksen surureunusten
surureunuksien
partitive surureunusta surureunuksia
illative surureunukseen surureunuksiin
singular plural
nominative surureunus surureunukset
accusative nom. surureunus surureunukset
gen. surureunuksen
genitive surureunuksen surureunusten
surureunuksien
partitive surureunusta surureunuksia
inessive surureunuksessa surureunuksissa
elative surureunuksesta surureunuksista
illative surureunukseen surureunuksiin
adessive surureunuksella surureunuksilla
ablative surureunukselta surureunuksilta
allative surureunukselle surureunuksille
essive surureunuksena surureunuksina
translative surureunukseksi surureunuksiksi
abessive surureunuksetta surureunuksitta
instructive surureunuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of surureunus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]