surunpäivä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

surun +‎ päivä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsurunˌpæi̯ʋæ/, [ˈs̠urumˌpæi̯ʋæ]
  • Rhymes: -æiʋæ
  • Hyphenation(key): surun‧päivä

Noun

[edit]

surunpäivä

  1. day of mourning

Declension

[edit]
Inflection of surunpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative surunpäivä surunpäivät
genitive surunpäivän surunpäivien
partitive surunpäivää surunpäiviä
illative surunpäivään surunpäiviin
singular plural
nominative surunpäivä surunpäivät
accusative nom. surunpäivä surunpäivät
gen. surunpäivän
genitive surunpäivän surunpäivien
surunpäiväin rare
partitive surunpäivää surunpäiviä
inessive surunpäivässä surunpäivissä
elative surunpäivästä surunpäivistä
illative surunpäivään surunpäiviin
adessive surunpäivällä surunpäivillä
ablative surunpäivältä surunpäiviltä
allative surunpäivälle surunpäiville
essive surunpäivänä surunpäivinä
translative surunpäiväksi surunpäiviksi
abessive surunpäivättä surunpäivittä
instructive surunpäivin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of surunpäivä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Further reading

[edit]