surmakka

Finnish

Etymology

surma +‎ -kka

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsurmɑkːɑ/, [ˈs̠urmɑ̝kːɑ̝]
• Rhymes: -urmɑkːɑ
• Hyphenation^(key): sur‧mak‧ka

Noun

surmakka

1. Gremmeniella abietina, a species of fungus causing Scleroderris canker/Brunchorstia disease

Declension

Inflection of surmakka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)
nominative		surmakka	surmakat
genitive		surmakan	surmakoiden surmakoitten surmakkojen
partitive		surmakkaa	surmakoita surmakkoja
illative		surmakkaan	surmakoihin surmakkoihin
		singular	plural
nominative		surmakka	surmakat
accusative	nom.	surmakka	surmakat
	gen.	surmakan
genitive		surmakan	surmakoiden surmakoitten surmakkojen surmakkain rare
partitive		surmakkaa	surmakoita surmakkoja
inessive		surmakassa	surmakoissa
elative		surmakasta	surmakoista
illative		surmakkaan	surmakoihin surmakkoihin
adessive		surmakalla	surmakoilla
ablative		surmakalta	surmakoilta
allative		surmakalle	surmakoille
essive		surmakkana	surmakkoina
translative		surmakaksi	surmakoiksi
abessive		surmakatta	surmakoitta
instructive		—	surmakoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of surmakka (Kotus type 14*A/solakka, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative surmakkani surmakkani accusative nom. surmakkani surmakkani gen. surmakkani genitive surmakkani surmakoideni surmakoitteni surmakkojeni surmakkaini rare partitive surmakkaani surmakoitani surmakkojani inessive surmakassani surmakoissani elative surmakastani surmakoistani illative surmakkaani surmakoihini surmakkoihini adessive surmakallani surmakoillani ablative surmakaltani surmakoiltani allative surmakalleni surmakoilleni essive surmakkanani surmakkoinani translative surmakakseni surmakoikseni abessive surmakattani surmakoittani instructive — — comitative — surmakkoineni second-person singular possessor singular plural nominative surmakkasi surmakkasi accusative nom. surmakkasi surmakkasi gen. surmakkasi genitive surmakkasi surmakoidesi surmakoittesi surmakkojesi surmakkaisi rare partitive surmakkaasi surmakoitasi surmakkojasi inessive surmakassasi surmakoissasi elative surmakastasi surmakoistasi illative surmakkaasi surmakoihisi surmakkoihisi adessive surmakallasi surmakoillasi ablative surmakaltasi surmakoiltasi allative surmakallesi surmakoillesi essive surmakkanasi surmakkoinasi translative surmakaksesi surmakoiksesi abessive surmakattasi surmakoittasi instructive — — comitative — surmakkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative surmakkamme surmakkamme accusative nom. surmakkamme surmakkamme gen. surmakkamme genitive surmakkamme surmakoidemme surmakoittemme surmakkojemme surmakkaimme rare partitive surmakkaamme surmakoitamme surmakkojamme inessive surmakassamme surmakoissamme elative surmakastamme surmakoistamme illative surmakkaamme surmakoihimme surmakkoihimme adessive surmakallamme surmakoillamme ablative surmakaltamme surmakoiltamme allative surmakallemme surmakoillemme essive surmakkanamme surmakkoinamme translative surmakaksemme surmakoiksemme abessive surmakattamme surmakoittamme instructive — — comitative — surmakkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative surmakkanne surmakkanne accusative nom. surmakkanne surmakkanne gen. surmakkanne genitive surmakkanne surmakoidenne surmakoittenne surmakkojenne surmakkainne rare partitive surmakkaanne surmakoitanne surmakkojanne inessive surmakassanne surmakoissanne elative surmakastanne surmakoistanne illative surmakkaanne surmakoihinne surmakkoihinne adessive surmakallanne surmakoillanne ablative surmakaltanne surmakoiltanne allative surmakallenne surmakoillenne essive surmakkananne surmakkoinanne translative surmakaksenne surmakoiksenne abessive surmakattanne surmakoittanne instructive — — comitative — surmakkoinenne third-person possessor singular plural nominative surmakkansa surmakkansa accusative nom. surmakkansa surmakkansa gen. surmakkansa genitive surmakkansa surmakoidensa surmakoittensa surmakkojensa surmakkainsa rare partitive surmakkaansa surmakoitaan surmakkojaan surmakoitansa surmakkojansa inessive surmakassaan surmakassansa surmakoissaan surmakoissansa elative surmakastaan surmakastansa surmakoistaan surmakoistansa illative surmakkaansa surmakoihinsa surmakkoihinsa adessive surmakallaan surmakallansa surmakoillaan surmakoillansa ablative surmakaltaan surmakaltansa surmakoiltaan surmakoiltansa allative surmakalleen surmakallensa surmakoilleen surmakoillensa essive surmakkanaan surmakkanansa surmakkoinaan surmakkoinansa translative surmakakseen surmakaksensa surmakoikseen surmakoiksensa abessive surmakattaan surmakattansa surmakoittaan surmakoittansa instructive — — comitative — surmakkoineen surmakkoinensa

Further reading

• “surmakka”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• masurkka