supliikkimies

Finnish

Etymology

supliikki +‎ mies

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsupliːkːiˌmie̯s/, [ˈs̠upliːkːiˌmie̞̯s̠]
• Rhymes: -ies
• Hyphenation^(key): sup‧liikki‧mies

Noun

supliikkimies (informal)

1. a man who has a way with words, eloquent man

Declension

Inflection of supliikkimies (Kotus type 42/mies, no gradation)
nominative		supliikkimies	supliikkimiehet
genitive		supliikkimiehen	supliikkimiesten supliikkimiehien
partitive		supliikkimiestä	supliikkimiehiä
illative		supliikkimieheen	supliikkimiehiin
		singular	plural
nominative		supliikkimies	supliikkimiehet
accusative	nom.	supliikkimies	supliikkimiehet
	gen.	supliikkimiehen
genitive		supliikkimiehen	supliikkimiesten supliikkimiehien
partitive		supliikkimiestä	supliikkimiehiä
inessive		supliikkimiehessä	supliikkimiehissä
elative		supliikkimiehestä	supliikkimiehistä
illative		supliikkimieheen	supliikkimiehiin
adessive		supliikkimiehellä	supliikkimiehillä
ablative		supliikkimieheltä	supliikkimiehiltä
allative		supliikkimiehelle	supliikkimiehille
essive		supliikkimiehenä	supliikkimiehinä
translative		supliikkimieheksi	supliikkimiehiksi
abessive		supliikkimiehettä	supliikkimiehittä
instructive		—	supliikkimiehin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of supliikkimies (Kotus type 42/mies, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative supliikkimieheni supliikkimieheni accusative nom. supliikkimieheni supliikkimieheni gen. supliikkimieheni genitive supliikkimieheni supliikkimiesteni supliikkimiehieni partitive supliikkimiestäni supliikkimiehiäni inessive supliikkimiehessäni supliikkimiehissäni elative supliikkimiehestäni supliikkimiehistäni illative supliikkimieheeni supliikkimiehiini adessive supliikkimiehelläni supliikkimiehilläni ablative supliikkimieheltäni supliikkimiehiltäni allative supliikkimiehelleni supliikkimiehilleni essive supliikkimiehenäni supliikkimiehinäni translative supliikkimiehekseni supliikkimiehikseni abessive supliikkimiehettäni supliikkimiehittäni instructive — — comitative — supliikkimiehineni second-person singular possessor singular plural nominative supliikkimiehesi supliikkimiehesi accusative nom. supliikkimiehesi supliikkimiehesi gen. supliikkimiehesi genitive supliikkimiehesi supliikkimiestesi supliikkimiehiesi partitive supliikkimiestäsi supliikkimiehiäsi inessive supliikkimiehessäsi supliikkimiehissäsi elative supliikkimiehestäsi supliikkimiehistäsi illative supliikkimieheesi supliikkimiehiisi adessive supliikkimiehelläsi supliikkimiehilläsi ablative supliikkimieheltäsi supliikkimiehiltäsi allative supliikkimiehellesi supliikkimiehillesi essive supliikkimiehenäsi supliikkimiehinäsi translative supliikkimieheksesi supliikkimiehiksesi abessive supliikkimiehettäsi supliikkimiehittäsi instructive — — comitative — supliikkimiehinesi first-person plural possessor singular plural nominative supliikkimiehemme supliikkimiehemme accusative nom. supliikkimiehemme supliikkimiehemme gen. supliikkimiehemme genitive supliikkimiehemme supliikkimiestemme supliikkimiehiemme partitive supliikkimiestämme supliikkimiehiämme inessive supliikkimiehessämme supliikkimiehissämme elative supliikkimiehestämme supliikkimiehistämme illative supliikkimieheemme supliikkimiehiimme adessive supliikkimiehellämme supliikkimiehillämme ablative supliikkimieheltämme supliikkimiehiltämme allative supliikkimiehellemme supliikkimiehillemme essive supliikkimiehenämme supliikkimiehinämme translative supliikkimieheksemme supliikkimiehiksemme abessive supliikkimiehettämme supliikkimiehittämme instructive — — comitative — supliikkimiehinemme second-person plural possessor singular plural nominative supliikkimiehenne supliikkimiehenne accusative nom. supliikkimiehenne supliikkimiehenne gen. supliikkimiehenne genitive supliikkimiehenne supliikkimiestenne supliikkimiehienne partitive supliikkimiestänne supliikkimiehiänne inessive supliikkimiehessänne supliikkimiehissänne elative supliikkimiehestänne supliikkimiehistänne illative supliikkimieheenne supliikkimiehiinne adessive supliikkimiehellänne supliikkimiehillänne ablative supliikkimieheltänne supliikkimiehiltänne allative supliikkimiehellenne supliikkimiehillenne essive supliikkimiehenänne supliikkimiehinänne translative supliikkimieheksenne supliikkimiehiksenne abessive supliikkimiehettänne supliikkimiehittänne instructive — — comitative — supliikkimiehinenne third-person possessor singular plural nominative supliikkimiehensä supliikkimiehensä accusative nom. supliikkimiehensä supliikkimiehensä gen. supliikkimiehensä genitive supliikkimiehensä supliikkimiestensä supliikkimiehiensä partitive supliikkimiestään supliikkimiestänsä supliikkimiehiään supliikkimiehiänsä inessive supliikkimiehessään supliikkimiehessänsä supliikkimiehissään supliikkimiehissänsä elative supliikkimiehestään supliikkimiehestänsä supliikkimiehistään supliikkimiehistänsä illative supliikkimieheensä supliikkimiehiinsä adessive supliikkimiehellään supliikkimiehellänsä supliikkimiehillään supliikkimiehillänsä ablative supliikkimieheltään supliikkimieheltänsä supliikkimiehiltään supliikkimiehiltänsä allative supliikkimiehelleen supliikkimiehellensä supliikkimiehilleen supliikkimiehillensä essive supliikkimiehenään supliikkimiehenänsä supliikkimiehinään supliikkimiehinänsä translative supliikkimiehekseen supliikkimieheksensä supliikkimiehikseen supliikkimiehiksensä abessive supliikkimiehettään supliikkimiehettänsä supliikkimiehittään supliikkimiehittänsä instructive — — comitative — supliikkimiehineen supliikkimiehinensä

Further reading

• “supliikkimies”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03