Jump to content

sukututkija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suku (family, kin) +‎ tutkija (researcher)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsukuˌtutkijɑ/, [ˈs̠ukuˌt̪ut̪k̟ijɑ̝]
  • Rhymes: -utkijɑ
  • Hyphenation(key): suku‧tutki‧ja

Noun

[edit]

sukututkija

  1. genealogist

Declension

[edit]
Inflection of sukututkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative sukututkija sukututkijat
genitive sukututkijan sukututkijoiden
sukututkijoitten
partitive sukututkijaa sukututkijoita
illative sukututkijaan sukututkijoihin
singular plural
nominative sukututkija sukututkijat
accusative nom. sukututkija sukututkijat
gen. sukututkijan
genitive sukututkijan sukututkijoiden
sukututkijoitten
sukututkijain rare
partitive sukututkijaa sukututkijoita
inessive sukututkijassa sukututkijoissa
elative sukututkijasta sukututkijoista
illative sukututkijaan sukututkijoihin
adessive sukututkijalla sukututkijoilla
ablative sukututkijalta sukututkijoilta
allative sukututkijalle sukututkijoille
essive sukututkijana sukututkijoina
translative sukututkijaksi sukututkijoiksi
abessive sukututkijatta sukututkijoitta
instructive sukututkijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sukututkija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]