Jump to content

suhditus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

suhdittaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsuhditus/, [ˈs̠uxdit̪us̠]
  • Rhymes: -uhditus
  • Hyphenation(key): suh‧di‧tus

Noun

[edit]

suhditus (dialectal)

  1. mediating, appeasing

Declension

[edit]
Inflection of suhditus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative suhditus suhditukset
genitive suhdituksen suhditusten
suhdituksien
partitive suhditusta suhdituksia
illative suhditukseen suhdituksiin
singular plural
nominative suhditus suhditukset
accusative nom. suhditus suhditukset
gen. suhdituksen
genitive suhdituksen suhditusten
suhdituksien
partitive suhditusta suhdituksia
inessive suhdituksessa suhdituksissa
elative suhdituksesta suhdituksista
illative suhditukseen suhdituksiin
adessive suhdituksella suhdituksilla
ablative suhditukselta suhdituksilta
allative suhditukselle suhdituksille
essive suhdituksena suhdituksina
translative suhditukseksi suhdituksiksi
abessive suhdituksetta suhdituksitta
instructive suhdituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of suhditus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]