sublatiivi

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Internationalism (see English sublative).

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsubˌlɑtiːʋi/, [ˈs̠ubˌlɑ̝t̪iːʋi]
  • Rhymes: -ɑtiːʋi
  • Hyphenation(key): sub‧latii‧vi

Noun

[edit]

sublatiivi

  1. (grammar) sublative, sublative case

Declension

[edit]
Inflection of sublatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative sublatiivi sublatiivit
genitive sublatiivin sublatiivien
partitive sublatiivia sublatiiveja
illative sublatiiviin sublatiiveihin
singular plural
nominative sublatiivi sublatiivit
accusative nom. sublatiivi sublatiivit
gen. sublatiivin
genitive sublatiivin sublatiivien
partitive sublatiivia sublatiiveja
inessive sublatiivissa sublatiiveissa
elative sublatiivista sublatiiveista
illative sublatiiviin sublatiiveihin
adessive sublatiivilla sublatiiveilla
ablative sublatiivilta sublatiiveilta
allative sublatiiville sublatiiveille
essive sublatiivina sublatiiveina
translative sublatiiviksi sublatiiveiksi
abessive sublatiivitta sublatiiveitta
instructive sublatiivein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sublatiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)