Jump to content

sovittelija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sovitella +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoʋitːelijɑ/, [ˈs̠o̞ʋit̪̚ˌt̪e̞lijɑ̝]
  • Rhymes: -elijɑ
  • Hyphenation(key): so‧vit‧te‧li‧ja

Noun

[edit]

sovittelija

  1. mediator, negotiator, arbiter

Declension

[edit]
Inflection of sovittelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative sovittelija sovittelijat
genitive sovittelijan sovittelijoiden
sovittelijoitten
partitive sovittelijaa sovittelijoita
illative sovittelijaan sovittelijoihin
singular plural
nominative sovittelija sovittelijat
accusative nom. sovittelija sovittelijat
gen. sovittelijan
genitive sovittelijan sovittelijoiden
sovittelijoitten
sovittelijain rare
partitive sovittelijaa sovittelijoita
inessive sovittelijassa sovittelijoissa
elative sovittelijasta sovittelijoista
illative sovittelijaan sovittelijoihin
adessive sovittelijalla sovittelijoilla
ablative sovittelijalta sovittelijoilta
allative sovittelijalle sovittelijoille
essive sovittelijana sovittelijoina
translative sovittelijaksi sovittelijoiksi
abessive sovittelijatta sovittelijoitta
instructive sovittelijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sovittelija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]