Jump to content

soittelu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

soitella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoi̯tːelu/, [ˈs̠o̞i̯t̪ːe̞lu]
  • Rhymes: -oitːelu
  • Hyphenation(key): soit‧te‧lu

Noun

[edit]

soittelu

  1. playing (music) leisurely
  2. (repeatedly) calling or making phone calls

Declension

[edit]
Inflection of soittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative soittelu soittelut
genitive soittelun soittelujen
soitteluiden
soitteluitten
partitive soittelua soitteluja
soitteluita
illative soitteluun soitteluihin
singular plural
nominative soittelu soittelut
accusative nom. soittelu soittelut
gen. soittelun
genitive soittelun soittelujen
soitteluiden
soitteluitten
partitive soittelua soitteluja
soitteluita
inessive soittelussa soitteluissa
elative soittelusta soitteluista
illative soitteluun soitteluihin
adessive soittelulla soitteluilla
ablative soittelulta soitteluilta
allative soittelulle soitteluille
essive soitteluna soitteluina
translative soitteluksi soitteluiksi
abessive soittelutta soitteluitta
instructive soitteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soittelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]