Jump to content

sitoutus

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

sitouttaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsitou̯tus/, [ˈs̠it̪o̞u̯t̪us̠]
  • Rhymes: -itoutus
  • Hyphenation(key): si‧tou‧tus

Noun

[edit]

sitoutus

  1. committing, engaging, indenting

Declension

[edit]
Inflection of sitoutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sitoutus sitoutukset
genitive sitoutuksen sitoutusten
sitoutuksien
partitive sitoutusta sitoutuksia
illative sitoutukseen sitoutuksiin
singular plural
nominative sitoutus sitoutukset
accusative nom. sitoutus sitoutukset
gen. sitoutuksen
genitive sitoutuksen sitoutusten
sitoutuksien
partitive sitoutusta sitoutuksia
inessive sitoutuksessa sitoutuksissa
elative sitoutuksesta sitoutuksista
illative sitoutukseen sitoutuksiin
adessive sitoutuksella sitoutuksilla
ablative sitoutukselta sitoutuksilta
allative sitoutukselle sitoutuksille
essive sitoutuksena sitoutuksina
translative sitoutukseksi sitoutuksiksi
abessive sitoutuksetta sitoutuksitta
instructive sitoutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sitoutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]