sannoitus

Finnish

Etymology

sannoittaa +‎ -us

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsɑnːoi̯tus/, [ˈs̠ɑ̝nːo̞i̯t̪us̠]
• Rhymes: -ɑnːoitus
• Hyphenation^(key): san‧noi‧tus

Noun

sannoitus (colloquial)

1. Synonym of hiekoitus

Declension

Inflection of sannoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative		sannoitus	sannoitukset
genitive		sannoituksen	sannoitusten sannoituksien
partitive		sannoitusta	sannoituksia
illative		sannoitukseen	sannoituksiin
		singular	plural
nominative		sannoitus	sannoitukset
accusative	nom.	sannoitus	sannoitukset
	gen.	sannoituksen
genitive		sannoituksen	sannoitusten sannoituksien
partitive		sannoitusta	sannoituksia
inessive		sannoituksessa	sannoituksissa
elative		sannoituksesta	sannoituksista
illative		sannoitukseen	sannoituksiin
adessive		sannoituksella	sannoituksilla
ablative		sannoitukselta	sannoituksilta
allative		sannoitukselle	sannoituksille
essive		sannoituksena	sannoituksina
translative		sannoitukseksi	sannoituksiksi
abessive		sannoituksetta	sannoituksitta
instructive		—	sannoituksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sannoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sannoitukseni sannoitukseni accusative nom. sannoitukseni sannoitukseni gen. sannoitukseni genitive sannoitukseni sannoitusteni sannoituksieni partitive sannoitustani sannoituksiani inessive sannoituksessani sannoituksissani elative sannoituksestani sannoituksistani illative sannoitukseeni sannoituksiini adessive sannoituksellani sannoituksillani ablative sannoitukseltani sannoituksiltani allative sannoitukselleni sannoituksilleni essive sannoituksenani sannoituksinani translative sannoituksekseni sannoituksikseni abessive sannoituksettani sannoituksittani instructive — — comitative — sannoituksineni second-person singular possessor singular plural nominative sannoituksesi sannoituksesi accusative nom. sannoituksesi sannoituksesi gen. sannoituksesi genitive sannoituksesi sannoitustesi sannoituksiesi partitive sannoitustasi sannoituksiasi inessive sannoituksessasi sannoituksissasi elative sannoituksestasi sannoituksistasi illative sannoitukseesi sannoituksiisi adessive sannoituksellasi sannoituksillasi ablative sannoitukseltasi sannoituksiltasi allative sannoituksellesi sannoituksillesi essive sannoituksenasi sannoituksinasi translative sannoitukseksesi sannoituksiksesi abessive sannoituksettasi sannoituksittasi instructive — — comitative — sannoituksinesi first-person plural possessor singular plural nominative sannoituksemme sannoituksemme accusative nom. sannoituksemme sannoituksemme gen. sannoituksemme genitive sannoituksemme sannoitustemme sannoituksiemme partitive sannoitustamme sannoituksiamme inessive sannoituksessamme sannoituksissamme elative sannoituksestamme sannoituksistamme illative sannoitukseemme sannoituksiimme adessive sannoituksellamme sannoituksillamme ablative sannoitukseltamme sannoituksiltamme allative sannoituksellemme sannoituksillemme essive sannoituksenamme sannoituksinamme translative sannoitukseksemme sannoituksiksemme abessive sannoituksettamme sannoituksittamme instructive — — comitative — sannoituksinemme second-person plural possessor singular plural nominative sannoituksenne sannoituksenne accusative nom. sannoituksenne sannoituksenne gen. sannoituksenne genitive sannoituksenne sannoitustenne sannoituksienne partitive sannoitustanne sannoituksianne inessive sannoituksessanne sannoituksissanne elative sannoituksestanne sannoituksistanne illative sannoitukseenne sannoituksiinne adessive sannoituksellanne sannoituksillanne ablative sannoitukseltanne sannoituksiltanne allative sannoituksellenne sannoituksillenne essive sannoituksenanne sannoituksinanne translative sannoitukseksenne sannoituksiksenne abessive sannoituksettanne sannoituksittanne instructive — — comitative — sannoituksinenne third-person possessor singular plural nominative sannoituksensa sannoituksensa accusative nom. sannoituksensa sannoituksensa gen. sannoituksensa genitive sannoituksensa sannoitustensa sannoituksiensa partitive sannoitustaan sannoitustansa sannoituksiaan sannoituksiansa inessive sannoituksessaan sannoituksessansa sannoituksissaan sannoituksissansa elative sannoituksestaan sannoituksestansa sannoituksistaan sannoituksistansa illative sannoitukseensa sannoituksiinsa adessive sannoituksellaan sannoituksellansa sannoituksillaan sannoituksillansa ablative sannoitukseltaan sannoitukseltansa sannoituksiltaan sannoituksiltansa allative sannoitukselleen sannoituksellensa sannoituksilleen sannoituksillensa essive sannoituksenaan sannoituksenansa sannoituksinaan sannoituksinansa translative sannoituksekseen sannoitukseksensa sannoituksikseen sannoituksiksensa abessive sannoituksettaan sannoituksettansa sannoituksittaan sannoituksittansa instructive — — comitative — sannoituksineen sannoituksinensa

Further reading

• “sannoitus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03