Jump to content

saartanut

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Participle

[edit]

saartanut

  1. past active participle of saartaa

Declension

[edit]
Inflection of saartanut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative saartanut saartaneet
genitive saartaneen saartaneiden
saartaneitten
partitive saartanutta saartaneita
illative saartaneeseen saartaneisiin
saartaneihin
singular plural
nominative saartanut saartaneet
accusative nom. saartanut saartaneet
gen. saartaneen
genitive saartaneen saartaneiden
saartaneitten
partitive saartanutta saartaneita
inessive saartaneessa saartaneissa
elative saartaneesta saartaneista
illative saartaneeseen saartaneisiin
saartaneihin
adessive saartaneella saartaneilla
ablative saartaneelta saartaneilta
allative saartaneelle saartaneille
essive saartaneena saartaneina
translative saartaneeksi saartaneiksi
abessive saartaneetta saartaneitta
instructive saartanein
comitative saartaneine
Possessive forms of saartanut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Anagrams

[edit]