särmä

See also: sarma, Sarma, sarmā, sârmă, and šarma

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *särmä. Cognate with Estonian särme and Veps särm, särmaine. Probably originally "strip, band, ribbon", later "(sharp) edge". Modern geometry sense was given to it by Finnish physician and author Samuel Roos.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsærmæ/, [ˈs̠ærmæ]
• Rhymes: -ærmæ
• Hyphenation^(key): sär‧mä

Noun

särmä

1. edge (boundary line of a surface)
2. (geometry) edge (1D polytope, joining line between two vertices of a polygon)
3. (graph theory) (undirected) edge

Declension

Inflection of särmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		särmä	särmät
genitive		särmän	särmien
partitive		särmää	särmiä
illative		särmään	särmiin
		singular	plural
nominative		särmä	särmät
accusative	nom.	särmä	särmät
	gen.	särmän
genitive		särmän	särmien särmäin rare
partitive		särmää	särmiä
inessive		särmässä	särmissä
elative		särmästä	särmistä
illative		särmään	särmiin
adessive		särmällä	särmillä
ablative		särmältä	särmiltä
allative		särmälle	särmille
essive		särmänä	särminä
translative		särmäksi	särmiksi
abessive		särmättä	särmittä
instructive		—	särmin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of särmä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative särmäni särmäni accusative nom. särmäni särmäni gen. särmäni genitive särmäni särmieni särmäini rare partitive särmääni särmiäni inessive särmässäni särmissäni elative särmästäni särmistäni illative särmääni särmiini adessive särmälläni särmilläni ablative särmältäni särmiltäni allative särmälleni särmilleni essive särmänäni särminäni translative särmäkseni särmikseni abessive särmättäni särmittäni instructive — — comitative — särmineni second-person singular possessor singular plural nominative särmäsi särmäsi accusative nom. särmäsi särmäsi gen. särmäsi genitive särmäsi särmiesi särmäisi rare partitive särmääsi särmiäsi inessive särmässäsi särmissäsi elative särmästäsi särmistäsi illative särmääsi särmiisi adessive särmälläsi särmilläsi ablative särmältäsi särmiltäsi allative särmällesi särmillesi essive särmänäsi särminäsi translative särmäksesi särmiksesi abessive särmättäsi särmittäsi instructive — — comitative — särminesi first-person plural possessor singular plural nominative särmämme särmämme accusative nom. särmämme särmämme gen. särmämme genitive särmämme särmiemme särmäimme rare partitive särmäämme särmiämme inessive särmässämme särmissämme elative särmästämme särmistämme illative särmäämme särmiimme adessive särmällämme särmillämme ablative särmältämme särmiltämme allative särmällemme särmillemme essive särmänämme särminämme translative särmäksemme särmiksemme abessive särmättämme särmittämme instructive — — comitative — särminemme second-person plural possessor singular plural nominative särmänne särmänne accusative nom. särmänne särmänne gen. särmänne genitive särmänne särmienne särmäinne rare partitive särmäänne särmiänne inessive särmässänne särmissänne elative särmästänne särmistänne illative särmäänne särmiinne adessive särmällänne särmillänne ablative särmältänne särmiltänne allative särmällenne särmillenne essive särmänänne särminänne translative särmäksenne särmiksenne abessive särmättänne särmittänne instructive — — comitative — särminenne third-person possessor singular plural nominative särmänsä särmänsä accusative nom. särmänsä särmänsä gen. särmänsä genitive särmänsä särmiensä särmäinsä rare partitive särmäänsä särmiään särmiänsä inessive särmässään särmässänsä särmissään särmissänsä elative särmästään särmästänsä särmistään särmistänsä illative särmäänsä särmiinsä adessive särmällään särmällänsä särmillään särmillänsä ablative särmältään särmältänsä särmiltään särmiltänsä allative särmälleen särmällensä särmilleen särmillensä essive särmänään särmänänsä särminään särminänsä translative särmäkseen särmäksensä särmikseen särmiksensä abessive särmättään särmättänsä särmittään särmittänsä instructive — — comitative — särmineen särminensä

Derived terms

• särmikäs
• särmiö
• särmäri
• särmätä

 

compounds

• monisärmäinen
• särmäkartio
• teräväsärmäinen
• täysisärmäinen
• vajaasärmä

 

Further reading

• “särmä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03