Jump to content

särinä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

säri- +‎ -nä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsærinæ/, [ˈs̠ærinæ]
  • Rhymes: -ærinæ
  • Hyphenation(key): sä‧ri‧nä

Noun

[edit]

särinä

  1. crackle (of an electrical device)

Declension

[edit]
Inflection of särinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative särinä särinät
genitive särinän särinöiden
särinöitten
partitive särinää särinöitä
illative särinään särinöihin
singular plural
nominative särinä särinät
accusative nom. särinä särinät
gen. särinän
genitive särinän särinöiden
särinöitten
särinäin rare
partitive särinää särinöitä
inessive särinässä särinöissä
elative särinästä särinöistä
illative särinään särinöihin
adessive särinällä särinöillä
ablative särinältä särinöiltä
allative särinälle särinöille
essive särinänä särinöinä
translative särinäksi särinöiksi
abessive särinättä särinöittä
instructive särinöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of särinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]