Jump to content

rytö

From Wiktionary, the free dictionary
See also: ryto

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Uncertain. Possibly ultimately from Proto-Germanic *brutą, either through Proto-Finnic or through a Samic language.[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈrytø/, [ˈryt̪ø̞]
  • Rhymes: -ytø
  • Hyphenation(key): ry‧tö

Noun

[edit]

rytö

  1. fallen tree
  2. Synonym of ryteikkö

Declension

[edit]
Inflection of rytö (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative rytö rydöt
genitive rydön rytöjen
partitive rytöä rytöjä
illative rytöön rytöihin
singular plural
nominative rytö rydöt
accusative nom. rytö rydöt
gen. rydön
genitive rydön rytöjen
partitive rytöä rytöjä
inessive rydössä rydöissä
elative rydöstä rydöistä
illative rytöön rytöihin
adessive rydöllä rydöillä
ablative rydöltä rydöiltä
allative rydölle rydöille
essive rytönä rytöinä
translative rydöksi rydöiksi
abessive rydöttä rydöittä
instructive rydöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of rytö (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative rytöni rytöni
accusative nom. rytöni rytöni
gen. rytöni
genitive rytöni rytöjeni
partitive rytöäni rytöjäni
inessive rydössäni rydöissäni
elative rydöstäni rydöistäni
illative rytööni rytöihini
adessive rydölläni rydöilläni
ablative rydöltäni rydöiltäni
allative rydölleni rydöilleni
essive rytönäni rytöinäni
translative rydökseni rydöikseni
abessive rydöttäni rydöittäni
instructive
comitative rytöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rytösi rytösi
accusative nom. rytösi rytösi
gen. rytösi
genitive rytösi rytöjesi
partitive rytöäsi rytöjäsi
inessive rydössäsi rydöissäsi
elative rydöstäsi rydöistäsi
illative rytöösi rytöihisi
adessive rydölläsi rydöilläsi
ablative rydöltäsi rydöiltäsi
allative rydöllesi rydöillesi
essive rytönäsi rytöinäsi
translative rydöksesi rydöiksesi
abessive rydöttäsi rydöittäsi
instructive
comitative rytöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rytömme rytömme
accusative nom. rytömme rytömme
gen. rytömme
genitive rytömme rytöjemme
partitive rytöämme rytöjämme
inessive rydössämme rydöissämme
elative rydöstämme rydöistämme
illative rytöömme rytöihimme
adessive rydöllämme rydöillämme
ablative rydöltämme rydöiltämme
allative rydöllemme rydöillemme
essive rytönämme rytöinämme
translative rydöksemme rydöiksemme
abessive rydöttämme rydöittämme
instructive
comitative rytöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rytönne rytönne
accusative nom. rytönne rytönne
gen. rytönne
genitive rytönne rytöjenne
partitive rytöänne rytöjänne
inessive rydössänne rydöissänne
elative rydöstänne rydöistänne
illative rytöönne rytöihinne
adessive rydöllänne rydöillänne
ablative rydöltänne rydöiltänne
allative rydöllenne rydöillenne
essive rytönänne rytöinänne
translative rydöksenne rydöiksenne
abessive rydöttänne rydöittänne
instructive
comitative rytöinenne

Derived terms

[edit]
compounds

References

[edit]
  1. ^ Ruppel, Klaas, editor (2021–2023), Suomen etymologinen sanakirja [Finnish Etymological Dictionary] (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72)‎[1] (in Finnish), Kotimaisten kielten keskus, →ISSN

Further reading

[edit]