rykimä

Finnish

Etymology

rykiä +‎ -mä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrykimæ/, [ˈryk̟imæ]
• Rhymes: -ykimæ
• Hyphenation^(key): ry‧ki‧mä

Noun

rykimä

1. reindeer rutting season

Declension

Inflection of rykimä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		rykimä	rykimät
genitive		rykimän	rykimien
partitive		rykimää	rykimiä
illative		rykimään	rykimiin
		singular	plural
nominative		rykimä	rykimät
accusative	nom.	rykimä	rykimät
	gen.	rykimän
genitive		rykimän	rykimien rykimäin rare
partitive		rykimää	rykimiä
inessive		rykimässä	rykimissä
elative		rykimästä	rykimistä
illative		rykimään	rykimiin
adessive		rykimällä	rykimillä
ablative		rykimältä	rykimiltä
allative		rykimälle	rykimille
essive		rykimänä	rykiminä
translative		rykimäksi	rykimiksi
abessive		rykimättä	rykimittä
instructive		—	rykimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of rykimä (Kotus type 10/koira, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative rykimäni rykimäni accusative nom. rykimäni rykimäni gen. rykimäni genitive rykimäni rykimieni rykimäini rare partitive rykimääni rykimiäni inessive rykimässäni rykimissäni elative rykimästäni rykimistäni illative rykimääni rykimiini adessive rykimälläni rykimilläni ablative rykimältäni rykimiltäni allative rykimälleni rykimilleni essive rykimänäni rykiminäni translative rykimäkseni rykimikseni abessive rykimättäni rykimittäni instructive — — comitative — rykimineni second-person singular possessor singular plural nominative rykimäsi rykimäsi accusative nom. rykimäsi rykimäsi gen. rykimäsi genitive rykimäsi rykimiesi rykimäisi rare partitive rykimääsi rykimiäsi inessive rykimässäsi rykimissäsi elative rykimästäsi rykimistäsi illative rykimääsi rykimiisi adessive rykimälläsi rykimilläsi ablative rykimältäsi rykimiltäsi allative rykimällesi rykimillesi essive rykimänäsi rykiminäsi translative rykimäksesi rykimiksesi abessive rykimättäsi rykimittäsi instructive — — comitative — rykiminesi first-person plural possessor singular plural nominative rykimämme rykimämme accusative nom. rykimämme rykimämme gen. rykimämme genitive rykimämme rykimiemme rykimäimme rare partitive rykimäämme rykimiämme inessive rykimässämme rykimissämme elative rykimästämme rykimistämme illative rykimäämme rykimiimme adessive rykimällämme rykimillämme ablative rykimältämme rykimiltämme allative rykimällemme rykimillemme essive rykimänämme rykiminämme translative rykimäksemme rykimiksemme abessive rykimättämme rykimittämme instructive — — comitative — rykiminemme second-person plural possessor singular plural nominative rykimänne rykimänne accusative nom. rykimänne rykimänne gen. rykimänne genitive rykimänne rykimienne rykimäinne rare partitive rykimäänne rykimiänne inessive rykimässänne rykimissänne elative rykimästänne rykimistänne illative rykimäänne rykimiinne adessive rykimällänne rykimillänne ablative rykimältänne rykimiltänne allative rykimällenne rykimillenne essive rykimänänne rykiminänne translative rykimäksenne rykimiksenne abessive rykimättänne rykimittänne instructive — — comitative — rykiminenne third-person possessor singular plural nominative rykimänsä rykimänsä accusative nom. rykimänsä rykimänsä gen. rykimänsä genitive rykimänsä rykimiensä rykimäinsä rare partitive rykimäänsä rykimiään rykimiänsä inessive rykimässään rykimässänsä rykimissään rykimissänsä elative rykimästään rykimästänsä rykimistään rykimistänsä illative rykimäänsä rykimiinsä adessive rykimällään rykimällänsä rykimillään rykimillänsä ablative rykimältään rykimältänsä rykimiltään rykimiltänsä allative rykimälleen rykimällensä rykimilleen rykimillensä essive rykimänään rykimänänsä rykiminään rykiminänsä translative rykimäkseen rykimäksensä rykimikseen rykimiksensä abessive rykimättään rykimättänsä rykimittään rykimittänsä instructive — — comitative — rykimineen rykiminensä